uurnan äärellä vituttaa aina
On taas se aika syklistä, kun äänestetään kansanedustajia. Valitettavasti en ole mikään demokratian ylin ystävä. Ei niin, että minulla olisi ehdottaa mitään parempaakaan järjestelmää, mutta ajatus siitä, että konsensuksella saataisiin aikaan paras johto maalle on absurdi.
Jos järjestelmä tuottaa rutiininomaisesti sellaisia tuloksia, että Tony Halmeen kaltainen, täysin kyseiseen duuniin pätemätön superihminen pääsee kansanedustajaksi, siinä on jotain perustavanlaatuista vikaa. On tietenkin totta, että kansa on puhunut, mutta siihen on syynsä, miksei tyhmiä yleensä kuunnella — ja aivan yhtä totta on, että kriteerien asettaminen äänestämisoikeudelle on helvetinmoinen matopurkki, jonka avaaminen johtaisi vain vielä pahempaan helvettiin. Niinpä sitä sätkitään kahden tulen välissä, eikä kellään ole kivaa.
Ahdistusta ei mitenkään paranna se tosiasia, että ehdokkaat ovat aina kehnoja. En muistaakseni ole koskaan elämäni aikana ollut innostunut yhdestäkään ehdokkaasta, enkä koskaan äänestä kenenkään puolesta. Idealismi ei ole minulle ominaista, mutta olisi helvetin mukavaa, jos joskus olisi sellainen ehdokas, jota kuunnellessani voisin rehellisesti sanoa innostuvani siitä, että joku yrittää hoitaa asioita oikein. Ei niin, etteikö kukaan koskaan sanoisi oikeita asioita, mutta luottamukseni tällaisia lausuntoja kohtaan on melko vaatimaton, sillä politiikassa sillä, mitä tehdään ja sillä, mitä sanotaan on hyvin vähän tekemistä keskenään.
Ja miksi olisi? Kansakunnan poliittinen muisti on naurettavan lyhyt, eikä kukaan kuitenkaan ymmärrä, mistä puhutaan. Valtaosa äänestäjistä hyväksyy, että jos ehdokas A sanoo kannattavansa asiaa X, niin varmasti sitten myös on! Ehdokas A ei tosin virkaan päästyään luultavasti tee X:n eteen mitään muuta kuin pitää pari puheenvuoroa ja kirjoittaa muutaman kolumnin ilmaisjakelulehtiin, ja jälkimmäisessäkin on lähinnä se etu, että saa pidettyä turpansa näkyvillä, jotta ensi vaaleissa olisi helpompaa ja horisontissa siintävä eläkekakku realisoituisi. Ei tavallinen peruskansalainen ymmärrä edes periaatetasolla, miten Suomessa tehdään päätöksiä, saati sitten sitä, mitä yksittäisen kansanedustajan toimenkuvaan kuuluu — eikä tätä tietoa todellakaan tuoda ihmisten ulottuville puolueettomasti ja selkokielisesti.
Tämä on juuri se paikka, jossa neljännen valtiomahdin pitäisi tasoittaa pelikenttää, mutta sehän on naurettava ajatuskin! Se, mistä kansan parissa puhutaan riippuu pitkälti siitä, mitä saastalehdet sattuvat lööppeihinsä laittamaan. Niinpä meillä puhutaan jatkuvasti enemmän esimerkiksi kulttuuriministerin ihmissuhteista kuin kulttuuriministerin päätöksistä, vaikka se, kenen kanssa kulttuuriministeri sattuu vällyjen kanssa hikoilemaan ei vaikuta kenenkään elämään, päätökset taas kaikkien. (Ja sekin on tietenkin demokratiaa parhaimmillaan, sillä jos päätökset kiinnostaisivat ihmisiä saippuaoopperaa enemmän, niitä myös käsiteltäisiin lehdissä — vaan kun eivät kiinnosta.)
En myöskään jaksa ottaa vakavasti yhtään vaalimainosta, joissa jokainen puolue kuulostaa täysin samalta. Tarjolla on aivan samaa tuubaa joka paikassa: kaikki ovat kaikkien puolella, jokainen puolue haluaa parasta köyhille ja vähäosaisille, yrittäjille hyvät oltavat ja ympäristöasiat kondikseen. Kuinkas muutenkaan — kuka muka sanoisi, ettei välitä tippaakaan siitä, kasvaako joku jäkälä jossain vai ei? Vaalien aikana puolueet ja ehdokkaat ovat epärehellisimmillään, sillä äänien keräämien on puhdasta huorausta. Ainoat merkittävät erot puoluohjelmista löytyvät niiden sekopäiden parista, jotka vaativat Suomea suomalaisille, Karjalaa takaisin ja muuta naurettavaa paskaa, jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa, ja niiden toisten sekopäiden, jotka perustelevat asioita etupäässä satukirjalla ja mielikuvitusystävällä.
Toisaalta äänestämättä jättäminen ei kuitenkaan ole täysjärkisen ihmisen vaihtoehto, sillä on täysin varmaa, että jokainen kirkassilmäinen Kokoomusnuorten riveistä pullahtava kauppaoppilaitoksen helmi raahaa kiltisti ahterinsa uurnan äärelle — eikä vaaleissa ole kyse niinkään äänien määrästä kuin siitä, miten ne jakautuvat. Pakkohan sinne on puskea vastapainoa, ja niinpä en koskaan äänestäkään kenenkään puolesta, vaan äänestäminen on aina säälittävää taktikointia: ketä vastaan sitä pitäisi äänestää? Siinä karisevat viimeisetkin ideologian rippeet.
Haluan ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kestävää sosiaaliturvaa, vastuullista teollista kehitystä, adoptio-oikeuksia homoille, ymmärrystä ympäristöasioihin — ei se ilmastonmuutos ole mikään vitun vitsi, tahvot — koulutusta, ei-kristillistä kehitysapua, kansainvälisyyttä, sivistystä ja kulttuuria. En halua rasismia, Jeesusta, mouhoavaa aatteellisuutta, “perinteisiä arvoja” — siis sitä, että tehdään niin kuin aiemminkin, koska aiemminkin on tehty niin — palavaa isänmaallisuutta, lisää joustoa työpaikoille, voiton maksimointia, Karjalaa takaisin, ihmisten omiin säälittäviin pelkoihin tai agendoihin perustuvia ääliömäisiä tunnepohjaisia argumentteja tilanteissa, joissa pitäisi puhua tosiasioista, tai lisää turvallisuuden nimissä tehtyä lyhykatseista ja hysteeristä valvontaa. En syö ituja enkä karta ydinvoimaa. Linnan juhlat eivät merkitse minulle mitään. En pidä siitä, että ihmisiä huijaavat puoskarit saavat selittää siansaksaa energiakentistä ja veloittaa satoja euroja per hoitotunti, enkä usko, että se, että monet näistä pässeistä uskovat itse taitoihinsa oikeuttaa yhtikäs mitään. En pelkää pilvenpolttajia enkä yrittäjiä. En arvosta Lex Karpelaa, tuota mädälle ja ilmeisen korruptoituneelle pohjalle rakennettua säälittävän hataraa korttitaloa, josta päättivät ihmiset, jotka eivät ymmärtäneet mistä puhuivat ja antoivat muiden peittää itse asian epärehellisellä retoriikalla. En usko, että vain syylliset haluavat yksityisyyttä. En halua tehdä munattomia kompromisseja, kun ihmisten hyvinvointi on kyseessä.
Jos jostain löytyisi rehellinen, toimivalla selkärangalla ja realistisella maailmankatsomuksella varustettu selväpäinen ehdokas, joka olisi edes jollakin tasolla rehellisen vakuuttava, se olisi mukavaa.
Eipä ole näkynyt.
Äänestän kuitenkin, ja niin äänestätte tekin, jos teillä on minkäänlaista järkeä päässänne.
11 Comments
RSS feed for comments on this post.
Sorry, the comment form is closed at this time.
Se on se sama ongelma kuin aina enennenkin: kukaan joka oikeasti sopisi kansakuntien johtoon ei halua sinne suin surminkaan. Ja itse perusteletkin ansiokkaasti yllä miksi Arkadianmäelle ei kukaan edes etäisesti pätevä halua: seura tekee kaltaisekseen.
Comment by Dragon — March 18, 2007 @ 1174194030
Mm. Kun painii sikojen kanssa, tulee pakostakin paskaiseksi.
Comment by Mikki — March 18, 2007 @ 1174204104
Jos sinulla ei oikeudentunto, järki, eikä omatunto toimi, älä silti toisia sinunkin hyväksesi toimivia väheksy, kun ruutisikin on märkää
http://seppo-lehto.blogspot.com terveisin
Seppo Lehto http://nato-optio.blogspot.com
Comment by Seppo Lehto — March 20, 2007 @ 1174389334
Toisia hyväkseni toimivia… kuten sinua? Seppo hyvä, vasta sinä päivänä kun omistat loppuelämäsi sille, että yrität kaikin inhimillisin keinoin poistaa niin internetistä, Pirkanmaalta kuin sinisilmäisten lastesi päistäkin kaiken sen silmittömän paskan, jota olet sinne puskenut, voit vilpittömästi sanoa toimivasi muiden hyväksi.
Ei silti, kiva että sinulla riittää näitä laadukkaita blogeja, joissa voit esitellä kroppaasi! Erään ystäväni arvion mukaan Suomen kaikista blogeista noin 80% on sinun kirjoittamiasi, mikä lienee aika tarkka tieteellinen arvio, mutta niille, jotka eivät ole vielä tutustuneet mittaviin tuotoksiisi kerrottakoon, että “Sepon paljas perse Näsijärvellä” on erinomaisen hyvä yhteenveto poliittisesta vetovoimastasi ja vaikutusvallastasi.
Comment by Mikki — March 20, 2007 @ 1174392234
Liioittelematta paras arvon blogin pitäjä
Huono on sinutella tai teititellä kun nimeäsikään ei näy
Mutta kaikille maahamme tulijoille olisi syytä muistuttaa http://seppo-lehto.blogspot.com liikennemerkkien avulla mikä on sallittua ja mikä ei.
Ei raiskauksille kampanja jo maahantulovaiheessa ja Ryssän tapaan vaadittava hiv-todistus siitä ettei hiviä. Jotta tälläistä sunnuntaina;)
Aurinkoista päivää. Kevätkukat luovat uutta puskien penkistä nuppujaan
Seppo Lehto Tampere
Comment by Seppo Lehto — March 25, 2007 @ 1174823812
Väittääkö tuo Seppo Lehtola että vain ulkomaalaiset raiskaavat??? Ja mitä Seppo luet sellaisten blogeja (ja kommentoitkin) joita et edes tunne? Tiedoksesi rasisti-Sepolle että tämä blogi on Mikko “Mikki” Rautalahden, Suomen paskamaisimman riidanhaastajan blogi. Sinun on nyt parempi luikkia tiehesi ennenkuin pahoitat mielesi kun Mikki vittuilee sinut suohon.
Comment by corax corvus — March 25, 2007 @ 1174849978
Sepolla näitä väittämiä piisaa. Sitä pitää varmaan vähän yrittää kuitenkin ymmärtää, koska se joutuu koko ajan olemaan läheisissä tekemisissä itsensä kanssa.
Mitä nimeeni tulee, se löytyy kyllä muun muassa jokaisen Hupaisan ajankulun sivun alalaidasta — ei sitä nyt varsinaisesti ole kätketty mihinkään.
Comment by Mikki — March 25, 2007 @ 1174855427
Oikaisu:)rasismiväitteisiin
Seppo Lehto on ihmisoikeusaktivisti vierasperäisiä rasisteja vastaan. Aivan kuten intiaanit yellow ribbon ratsuväkeä vastaan.
http://seppo-lehto.blogspot.com
Seppo Lehto
Viimeinen mohikaani ja viimeinen samurai Suomessa taistelee sinunkin puolestasi
Comment by Seppo Lehto — March 30, 2007 @ 1175257683
Myönnän, että on jotenkin kiehtovaa, miten ilmeisesti ihan oikeasti kuvittelet olevasi nokkela.
“Haha en mä oo rasisti mä VASTUSTAN niitä rasistei jotka tulee muualt ja sit jos ette haluu Natoon ni TE ootte rasistei ku siellon neekereit et hahaha ootte mun ovelassa loogisessa ansassani!!! Tää TODISTAA et oon oikeessa koska jos ootte rasistei ni oottee samaa mielt mun kans eli oon teidän mielestä hyvä jätkä ja sit jos toisaalta ette ookaan rasistei ni sit mä voitan KUITENKIN koska mä pääsen Natoon ja sit me vallataan Karjala takas koska se on varmana ekana Naton asialistalla koska Natolla on kova halu saada Suur-Suomi takas pykälään!!!!!”
Uskottavuutta ei mitenkään auta se, että toinen ihan vakavissaan nimittää itseään esimerkiksi “miehitettyjen alueiden palauttajaksi”. Muistutapa vähän, montako niitä on tullut tähän mennessä palautettua? Ja kun olet vauhdissa, osaatko kertoa mikä siinä on, että mitä mitättömämpi tapaus, sitä hienompi titteli pitää kerätä? Pekka Siitoinkin oli kuulemma ihan valtakunnanjohtaja, vaikka istuikin etupäässä pämppäämässä kotonaan Naantalissa, tuossa suuressa metropolissa, josta käsin on toki luontevaa vaikuttaa asioihin valtakunnallisella tasolla. Valtakunnanjohtaja ei tosin koskaan saanut elämässään aikaan mitään muuta kuin sen, että sai jokaisen takametsien pikkunatsin vaikuttamaan naurettavalta. Onhan se vaikea olla uskottava, kovasta teräksestä vuoltu arjalainen soturi, kun vieressä joku möhömahainen sekopää hölöttää jotain ratkiriemukasta kaukoparannuksesta ja ufoista hakaristipaita päällä.
Miehitettyjen alueiden palauttaja! Se kuulostaa kyllä eittämättä hienolta. Valitettavasti Blogspotissa uhoamalla ja Pirkanmaalta kokonaista 152 ääntä eduskuntavaaleissa keräämällä ei kuitenkaan saa neliötäkään maata yhtään mistään. Ei niin, että mitkään tosiasiat menoa hidastaisivat!
Tätä seuratessa tulee pakostakin vähän sellainen “vauvan ensimmäinen pottakakka” -olo. Tuntuuhan se luonnollisesti todella hienolta suoritukselta, kun sankari itse ei edes vielä yletä katsomaan sitä aikuisten pöntön pohjalla kauniisti kimaltelevaa vettä, saati sitten istumaan pöntön päälle. On melkein kurjaa vähätellä, kun toinen on niin lapsellisen ylpeä omasta suorituksestaan.
Comment by Mikki — March 30, 2007 @ 1175261310
Sellaista elämä on .. sen näkee naamasta kun lakkaa saamasta … eikä kakka tule .. sellaiselta kuulosti vuodatuksesi arvon mikkihiiri:)
Seppo Lehto mies eikä mikkihiiri
Tampere
Comment by Seppo Lehto — April 14, 2007 @ 1176591940
Niin, sano ihan rohkeasti vaan — montako neliömetriä oletkaan palauttanut niitä alueita? Montako neliötä suunnilleen arvelisit palautettavan esimerkiksi seuraavan viiden vuoden aikana?
Comment by Mikki — April 16, 2007 @ 1176758394