toivottavasti ei jatku

Mon Feb-25th-2008 // Filed under: Täällä Pohjantähden alla

Liikenne- ja viestintäministeri Suvi Lindén kommentoi myös tätä päällä olevaa jupakkaa omassa blogissaan otsikolla “Lapsipornon levittämisen estämisestä”. Kyseinen kirjoitus on myös sellainen, jota ministeri on lähetellyt sähköpostitse vastauksena kansalaisille, jotka ovat lähestyneet häntä asian tiimoilta — ainakin ystäväni sai tänään sunnuntaina kyseisen tekstin sähköpostissa. Huomasin vasta jälkeenpäin, että kyseessä on sama teksti, joka löytyy myös verkosta.

On tietenkin ihan ymmärrettävä ja yleisesti hyväksytty käytäntö, että epäilemättä merkittävän postitulvan kohteena oleva ihminen vastaa asiaa käsittelevällä yleiskirjeellä kaikille häntä lähestyneille. Mutta kuinka hyvin kyseinen kirjoitus vastaa todellisuutta tai käsittelee ihmisten huolenaiheita, joista monet on tuotu täällä Hupaisassa ajankulussakin esiin? Katsotaanpa.

Lapsiporno on erittäin vakava ongelma. Tämän vuoksi sekä lainsäädännöllä että itsesääntelyn keinoin pitää pyrkiä estämään lapsipornografiaa sisältävän materiaalin jakaminen yhtä lailla internetissä kuin fyysisessä maailmassamme.

En usko, että kukaan väittää mitään muuta tämän asian suhteen periaatetasolla. Totta kai lapsiporno on erittäin vakava ongelma, ja totta kai pitää pyrkiä sen vähentämiseen. Huomautan kuitenkin, että ongelman vakavuus ja ongelman suuruusluokka eivät ole sama asia. Eittämättä yksikin uhri on liikaa, mutta se pätee mihin tahansa rikokseen. Etenkin kun kellään ei tunnu olevan esittää mitään oikeita tilastoja lapsipornon uhrien määrästä tai perusteltuja arvioita siitä, montako uhria nämä toimenpiteet pelastavat tai montako syyllistä saadaan tuomiolle, ajatus siitä, että lastensuojelun varjolla voidaan eliminoida sananvapaus verkossa on vastenmielinen ja oikeusvaltion periaatteiden vastainen. On paljon muitakin rikoksia — ja vielä kamalampia — joita voitaisiin varmasti vähentää kansalaisoikeuksia leikkaamalla, mutta vapaassa yhteiskunnassa niin ei voida toimia.

Lain tietoyhteiskuntapalvelujen tarjoamisesta (vuodelta 2002) mukaan suomalaisilla palvelimilla oleva lapsipornografia on välittömästi poistettava, kun palvelun tarjoaja saa tietää asiasta. Näin välttää vastuun rikoslain edessä. Samaisen lain mukaan teleoperaattoreilla on myös mahdollisuus estää pääsy ulkomaisilla palvelimilla sijaitseville sivuille, joilla on lain vastaista lapsipornoa, niin halutessaan.

Teleyritysten toimiin perustuva pääsynesto on käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Isossa-Britanniassa sekä eräissä muissa anglosaksisissa maissa. Elokuussa 2005 liikenne- ja viestintäministeriö, sisäasiainministeriö, oikeusministeriö ja valtakunnansyyttäjävirasto katsoivat, että myös Suomessa tulee ryhtyä vastaaviin toimiin ja lain uudistaminen käynnistettiin.

Tätä lukiessa saa helposti sellaisen mielikuvan, että vallalla olisi massiivinen mielipide tällaista toimintaa vastaan, vaikka todellisuudessa en muista lukeneeni yhtään mielipidettä, jossa oltaisiin sitä mieltä, että lapsipornon levitykseen tai tuotantoon ei pitäisi puuttua lainkaan. Kritiikki kohdistuu valittuihin metodeihin, niiden tehokkuuteen ja niiden seurauksiin, ei niinkään tietoyhteiskunnan palvelujen tarjoamista käsittelevän lain sisältöön.

Koska Lindén ei mene yksityiskohtiin, vaan jostain syystä puhuu mieluummin muiden maiden lainsäädännöstä, joka on sinänsä mielenkiintoista muttei vaikuta Suomen lakiin tippaakaan, en ole ihan varma, minkä lakipykälän perusteella käytön estoja tehdään. Oletan kuitenkin, että se on kyseisen lain 16 §. (Selvyyden vuoksi kirjoitan lakilainauksen kursiivilla, jotta se erottuisi selvästi Lindénin kirjoituksesta. Olen lihavoinut mielestäni erityisen oleelliset osat.)

Tuomioistuin voi virallisen syyttäjän tai tutkinnanjohtajan hakemuksesta taikka sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrätä […] palvelun tarjoajan sakon uhalla estämään tallentamansa tiedon saannin, jos tieto on ilmeisesti sellainen, että sen sisällön pitäminen yleisön saatavilla tai sen välittäminen on säädetty rangaistavaksi tai korvausvastuun perusteeksi. Tuomioistuimen on käsiteltävä hakemus kiireellisesti. Hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta palvelun tarjoajalle ja sisällön tuottajalle tilaisuutta tulla kuulluksi, paitsi jos kuulemista ei voida toimittaa niin nopeasti kuin asian kiireellisyys välttämättä vaatii.

Tuomioistuimen määräys on annettava tiedoksi myös sisällön tuottajalle. Jos sisällön tuottaja on tuntematon, tuomioistuin voi määrätä palvelun tarjoajan huolehtimaan tiedoksiannosta.

Nythän merkittävä ongelma tässä on ollut juuri se, ettei sulkulistalle joutuneille suinkaan ilmoiteta, että he ovat joutuneet sulkulistalle — sen saa huomata itse, jos huomaa. Mikä oleellisempaa, lain mukaan hakemusta ei voida hyväksyä varaamatta palveluntarjoajalle ja varsinaisen sisällön tuottajalle tilaisuutta tulla kuulluksi. Jos jollain sivustolla on lapsipornoa (ja kuten jo tiedämme, useimmilla listan sivuistoilla ei ole), en aivan näe, miten kyseessä on kiireellinen asia. Se on ehdottoman vastenmielinen asia, kyllä, mutta ellei ole syytä olettaa, että kuvien lapset ovat välittömässä vaarassa, joka voidaan torjua asettamalla sivu sulkulistalle — ja tällaisesta väitteestä olisi syytä nähdä todella vahvoja perusteluja — en näe, miten tämä ehto toteutuu.

[Lapsipornografian levittämisen estotoimia koskeva laki] on tullut voimaan vuoden 2007 alusta. Sen tekninen toteuttaminen on ollut joiltakin osin vaikeaa, mistä syystä lain toteuttaminen ei ole vielä täysin liikkeellä. Teleyritykset ja keskusrikospoliisi ovat kuitenkin tehneet tiivistä yhteistyötä lain voimaan tulosta lähtien. Poliisi vastaa tutkinnasta ja sivujen sisällön arvioinnista rikoslain osalta. Tämä ei kuuluu liikenne- ja viestintäministeriölle. Jos poliisin toimissa on kritisoimisen aihetta, on yhteiskunnassamme olemassa valitustiet, joiden kautta poliisin toiminta arvioidaan.

Totta, jos ja kun poliisi tekee virheitä, siitä voidaan valittaa. Lindénin kirjoituksesta saattaa saada sellaisen kuvan, että jos joku jossain mokaileekin, se on poliisi, eikä asia kuulu mitenkään hänelle. Se ei kuitenkaan voi mitenkään pitää paikkaansa niin kauan, kun Lindén puolustaa poliisin toimia “kyl me osataan, ite te ootte tyhmiä!” -tasoisilla julkisilla vastaväitteillä, vaikka sulkulistoja vastaan on esitetty lukuisia hyvin seikkaperäisiä ja perusteltuja argumentteja. Jos näissä argumenteissa on jotain vikaa, on kohtuullista olettaa, että viestintäministeri kykenee vastaamaan niihin muutenkin kuin tunkemalla sormet korviinsa ja hokemalla “kaikki on hyvin, kaikki on hyvin!”.

Yhteiskunnassamme on valitusteiden lisäksi olemassa myös poliittisen vastuun käsite. Se tarkoittaa sitä, että tietystä alasta vastaava ministeri on todellakin vastuussa kyseisen alan piiriin kuuluvista asioista, ja mikäli kyseisellä sektorilla asiat menevät ns. reisille, ministeri on siitä — tadaa! — vastuussa. Tämän voidaan olettaa pitävän paikkansa etenkin silloin, jos kyseinen ministeri inttää ahkerasti kaiken olevan kunnossa, vaikka ilmiselvästi näin ei ole. Asia voisi olla toinen, jos Lindén olisi heti ongelman ilmettyä käärinyt hihansa, huolestunut julkisesti tilanteesta ja ryhtynyt toimiin tilanteen korjaamiseksi, mutta näinhän ei valitettavasti ole.

Täysin kattavaa ja aukottomasti toimivaa järjestelmää lapsipornografisen materiaalin levittämisen estämiseksi internetissä on lähes mahdotonta toteuttaa, mutta siitä ei silti tule vetää sellaista johtopäätöstä, että olemassa olevat keinot ongelmaan puuttumiseksi ovat tarpeettomia tai vääriä. Työtä lapsipornon estämiseksi on tehtävä kaikilla rintamilla.

On vaikea sanoa, lähtevätkö tällaiset lausunnot siitä, ettei Lindén vieläkään ymmärrä, mistä on kyse, vai siitä, että hän haluaa manipuloida lukijaa. Tyhmempi voisi ostaa tämän argumentin ja myöntää että kyllä, lapsipornoa pitää todellakin vastustaa kaikilla rintamilla! Ja niin pitääkin. Mutta nyt ei edes ole kyse siitä. Ikään kuin sulkulistojen ja sensuurin tämänhetkinen vastustus perustuisi siihen, ettei järjestelmä ole täysin kattava ja aukoton! Ei perustu, vaan siihen, että järjestelmä on lähes täysin toimimaton, jättää varsinaisen ongelman — siis lapsipornon tuotantoportaan — täysin huomiotta ja johtaa tilanteeseen, jossa keskusrikospoliisi sensuroi massiivista sivumäärää, joka ei liity mitenkään lapsipornoon ja näin ollen tekee sananvapaudesta vitsin.

Kaikki ylläoleva tuntuu kuitenkin melkein toisarvoiselta, kun päästään Suvi Lindénin pohjattoman tyylikkääseen lopetukseen:

Viime syksyisen Jokelan draagisen turman jälkeen johtamani tietoyhteiskunnan neuvottelukunta päätti perustaa mediafoorumin arvioimaan median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa, edistämään lasten ja nuorten valmiuksia toimia sähköisessä viestintä ympäristössä sekä pohtimaan mahdollisia keinoja vähentää sähköisestä viestinnästä lapsille ja nuorille aiheutuvia haittoja. Puheenjohtajana toimii neuvotteleva virkamies Kirsi Miettinen liikenne- ja viestintäministeriöstä. Mediafoorumiin jäsenet on koonnut ministeriön viestintäpoliittinen osasto. Foorumi tulee työskentelemään hyvässä vuorovaikutuksessa tehtävänsä mukaisesta tärkeästä aiheesta kiinnostuneiden tahojen kanssa.

Eiköhän se todella “draaginen” asia ole kuitenkin se, että meillä on liikenne- ja viestintäministeri, joka kehtaa hymyssä suin ratsastaa Jokelan ampumavälikohtauksella kuin jonkinlaisella retorisella troijalaisella hevosella ikään. Jokelan tapahtumat eivät liity lapsipornoon mitenkään, ja sen ottaminen esiin tässä asiayhteydessä on niin uskomattoman mauton ja röyhkeä tempaus, että voin lähes fyysisesti pahoin lukiessani tätä tekstiä. Implikaatio on selvä: jos vastustatte sulkulistoja ja sensuuria, ette ole vain lapsipornon tukijoita, vaan myöskin riskeeraatte uuden Jokelan!

Sen voi vielä ymmärtää ja ehkä jopa joten kuten hyväksyä, että ministeri Lindén ei joko ymmärrä käytössä olevaa teknologiaa tai ainakin haluaa epätoivoisesti teeskennellä, että kaikki on hyvin ja sujuu ihan tarpeeksi hienosti. Jopa se on vielä jollakin tasolla siedettävää, että hän haluaa ehdoin tahdoin antaa ymmärtää, että ne, jotka haluavat sananvapautta tukevat lapsipornoa — se on valheellinen kuva tilanteesta, mutta sitähän poliittinen retoriikka yleensä on.

Mutta tämä? Jokelan tapahtumien käyttäminen tukipilarina, jotta oma asiaan liittymätön korttitalo ei romahtaisi? Tyhmä saa olla, mutta kusipää ei.

Lindénin sivujen yläpalkissa lukee “Kiitos luottamuksesta. Työ jatkuu.” Sitä luottamusta on nyt näemmä nautittu tätä kirjoittaessani lähes 10 000 (tarkalleen ottaen 9 813) eroa vaativan addressin allekirjoituksen verran. Viime eduskuntavaaleissa Lindén sai 4 131 ääntä.

Siis reilusti yli puolet vähemmän.


9 Comments

  1. Jälleen hieno kirjoitus :)

    Yhä etenevissä määrin olen alkanut miettimään sitä, että millä ihmeen ilveellä tällainen henkilö on päässyt VIESTINTÄministeriksi?

    Luulisi että hommaan olisi haluttu lahjusjupakoissa ryvettynymätön ja oikeasti nykyaikaista media-maailmaa käsittävä ihminen.

    Comment by t — February 25, 2008 @ 1203931948

  2. […] Pastimes for Stupid Children: toivottavasti ei jatku Fun Pastimes for Stupid Children: ite ootte Fun Pastimes for Stupid Children: pääsenkö mäkin […]

    Pingback by "Won't somebody please think of the children?" at Post Scriptum — February 25, 2008 @ 1203955932

  3. Miekkari 4. maaliskuuta:
    http://wiki.sensuuri.info/wiki/Mielenosoitus

    Comment by Jaakko — February 25, 2008 @ 1203961380

  4. En ole yleensä erityisen pahantahtoinen ihminen, mutta haluaisin mielelläni ehdottaa verbin “lindelöinti” käyttöönottoa. Sillä voi vaikka kuvata poliittisten irtopisteiden keruuta näennäistoiminnalla lasten tai jonkun muun erityisryhmän suojelemiseksi.

    Comment by Taika — February 25, 2008 @ 1203968216

  5. Hupaisa sarjis hieman aiheen vieresta: http://xkcd.com/386/

    (Ja sanottakoon ettei blogin kirjoittaja tahi kukaan kommentoijista luonut mielleyhtymaa. Tormasin kuvaan sattumalta juuri asken.)

    Comment by Eppu — February 27, 2008 @ 1204153387

  6. No… ei se nyt ihan kauheesti ole asian vierestä… =)

    Comment by Mikki — February 28, 2008 @ 1204170480

  7. Hahaha!
    “Suvi kuuntelee”

    Comment by Jeps — February 28, 2008 @ 1204210086

  8. Herrajumala!

    Nyt vasta huomasin, mitä Suvin etusivulla lukee. Vistintäministerimme on “Filosofian maisteri tietojenkäsittelytieteen laitokselta”. Taitaa olla aika aikaista vuosimallia. Reikäkortteja ja sellaista.

    Poliisin vastaus, joka ei oikeastaan vastaa EFFIn pointteihin, on myös aika hupaisa.

    Comment by Jaakko — February 29, 2008 @ 1204245541

  9. Noh noh, Jaakko, Suvihan on kuitenkin vain 45v, eli hänen opiskeluajoista on vain 20-25v :-)

    Minulla oli opiskeluaikoinani eläkeikäinen professori, joka oli omina diplomityöaikoinaan joutunut tekemisiin reikäkorttien kanssa (hän jakeli oman diplomityönsä reikäkortteja meille muistoksi ja kertoili hauskoja “korttipakka sekaisin” tarinoita).

    Comment by Scully — February 29, 2008 @ 1204288760

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.