tietoista kohua

Thu Apr-3rd-2008 // Filed under: Täällä Pohjantähden alla

Ja palataanpa taas vanhaan tuttuun nettisensuuriaiheeseen. Helsingin sanomat kertoo:

Lapsipornon torjunnassa käytetty internet-sensuuri on muuttumassa osittain vapaaehtoiseksi suodatukseksi. Jatkossa yhä useampi netinkäyttäjä voi itse päättää, rajataanko näkyvistä poliisin ylläpitämällä estolistalla olevat sivustot.

Isoista palveluntarjoajista esimerkiksi TeliaSonera lisää vapaaehtoisen suodatuksen nettiliittymiinsä lähipäivinä. Oletuksena suodatus on päällä.

No, niin. Tämä on sinänsä minusta askel oikeaan suuntaan, koska näin laskunmaksajat — siis esimerkiksi verkkoa käyttävien lasten vanhemmat — voivat itse päättää, onko suodatus päällä vaiko ei. Se on positiivista, joskin ainakin TeliaSoneralla käytäntö on täysin väärin päin — ihmisen pitäisi minusta erikseen tehdä tietoinen päätös rajoittaa verkon käyttöä, ei toisin päin. Oletusarvon ei pitäisi olla, että vapauksia rajoitetaan; jos joku haluaa itse niin tehdä, mikäs siinä sitten.

Ja kysehän todellakin on yhä sananvapausasiasta, sillä tämä nyt keskusteltava muutos ei mitenkään puutu koko suodatusjärjestelmän varsinaisiin ongelmiin. Kerrataanpa taas kerran ne oleellisimmat:

Suodatus ei ole tehokasta. Sitä on helppo kiertää. Pari minuuttia Googlessa kertoo, miten.

Se ei vaikuta varsinaiseen ongelmaan mitenkään. Jos suodatus sattuukin toimimaan, se vaikuttaa vain siihen, näkyykö materiaali loppukäyttäjälle, ei siihen onko materiaali olemassa tai tehdäänkö sitä. Tai suoraan sanoen: se on kiva ratkaisu niiden mielestä, joille riittää se, että asia ei näy, koska jos se ei näy, sitä ei varmaan ole olemassa. Todellisen ongelman ratkaisu vaatii rahaa ja suurta panostusta; suodatinjärjestelmä taas on suhteellisen halpa ja helppo, ja se luo mukavan illuusion siitä, että nyt ongelma ratkaistaan.

Suodatuslista on salainen ja ilmeisen mielivaltainen. Todistettavasti vain harvalla suodatuslistalle päätyneellä sivulla on laitonta materiaalia. Listalle joutuneille ei edes kerrota, että he ovat siellä. Ei ole tiedossa, kenelle sinne joutumisesta pitäisi valittaa, tai miten sieltä pääsee pois.

Suodatuslista rikkoo sananvapautta. Miksikö? No… vain hyvin harvalla suodatuslistalle päätyneellä sivulla on laitonta materiaalia!

Onneksi operaattoreiltakin alkaa löytyä asian suhteen ymmärrystä — tai äh, sitä on takuulla ollut koko ajan, koska toisin kuin erinäiset asiasta mitään ymmärtämättömät päättäjät, kyseisen teknologian parissa työskentelevät ihmiset takuulla tajuavat, ettei suodattaminen ole tehokasta. Esimerkiksi Saunalahdella kyseenalaistetaan selvästi koko touhun tehokkuus:

Tuotejohtaja Panu Lehden mukaan lapsiporno on yksiselitteisesti torjuttava asia, mutta siihen puuttuminen estolistan avulla on kokonaan toinen asia.

“Voidaanko näin estää lapsipornon levittämistä? Estääkö suodattaminen lapsipornosivuille pääsyn niitä etsiviltä?” Lehti havainnollistaa.

Lapsipornon estotoimia on perusteltu myös sillä, että ihmisiä tulisi suojella netin haitalliselta aineistolta. Lehti ei kuitenkaan usko, että lapsipornosivuihin voisi törmätä sattumalta.

DNA:lla taas lähestytään asiaa aivan eri tavalla. Siinä missä Saunalahdella puhutaan siitä, mikä estää lapsipornon leviämistä, DNA:lla suositaan pakollista suodatusta. Siksi onkin herkullista nähdä, että siellä keskitytään muutenkin vähemmän korkealentoiseen ajatteluun ja keskitytään sen sijaan siihen, montako euroa asiakkailta pamahtaa firman tilille joka kuussa.

DNA:lla ja pääkaupunkiseudulla toimivalla Welholla ei ole suunnitelmissa tehdä suodatuksesta vapaaehtoista. DNA Palvelujen tuotantojohtaja Heikki Junnila toteaa, että yhtiötä sitoo toimialajärjestö FiComin kanssa tehty linjaus pakollisuudesta, eikä asiasta ole tullut kuin vähän palautetta.

“Ei ole näkynyt, että asiakkaat olisivat vaihtaneet liittymää tämän asian vuoksi”, Junnila sanoo.

Aivan! Siitähän tässä on viime kädessä kyse: vaihtavatko asiakkaat liittymiä vai eivät, eikä nyt ainakaan herran tähden mistään sananvapaus- tai lastensuojeluasiasta! Jos johonkin voi ihminen luottaa, niin siihen, että yhteiskunnallisissa asioissa isot firmat katsovat ensin tilin saldoa ja sitten sitä, mikä mahtaisi olla oikein tai väärin.

Älkääkö nyt turhaan kuvitelko, että Saunalahti olisi jotenkin moraalisesti puhtaampi palveluntarjoaja. Tuskin on. Mutta sieltä sentään tuli tällä kertaa lausunto, joka liittyy jotenkin siihen yhteiskunnalliseen ongelmaan, jota koko tämä jupakka käsittelee. DNA:n osakkeenomistajia varmasti kiinnostaa hurjasti se, onko lapsiporno vaikuttanut yhtiön ansaitsemispotentiaaliin, mutta se ei oikeasti merkitse tälle keskustelulle mitään. Ikään kuin tämän asian tärkeyttä mitattaisiin sillä, kuinka moni asiakas vaihtaa liittymää. Eihän sillä nyt herran tähden ole minulle sinänsä mitään käytännön merkitystä, onko jotain satunnaisia höpöhöpösivuja Poliisin sulkulistalla vai ei. Tämä on periaatekysymys, ja sitä on monen ilmeisen vaikea käsittää. Welhollakin asia tuntuu olevan vähän hakusessa.

Welhon internet-palveluista vastaava johtaja Jarno Haikonen kertoo, että suodatuksen tekeminen vapaaehtoiseksi vaatisi teknisiä muutoksia. Hän huomauttaa, että suodatuksesta nostettiin kohua tietoisesti, ja tilanne on nyt rauhoittunut.

Että ihan tietoisesti! En ymmärrä tässä piilevää logiikkaa. Pitäisikö asia ottaa vakavammin, jos kohua olisi nostettu vahingossa? Tarkoittaako tämä sitä, että koska asia on otettu tarkoituksella puheeksi ja ihmiset ovat kimpaantuneet asiasta, se on merkki siitä, että se on vähemmän tärkeä? Voisi kuvitella, että se olisi merkki juuri päinvastaisesta asiantilasta, mutta ilmeisesti ei.

Tässä ei tietenkään ole mitään uutta. Kun taannoista tekijänoikeuslakia puitiin, monia tahoja syytettiin toistuvasti masinoinnista, jonkinlaisesta mystisestä kansankiihotuksen ja propagandan välimaastoon jäävästä toiminnasta. Kysehän oli siis siitä, että ihmiset, joilla oli asiasta mielipide ja jotka kokivat asian hyvin tärkeäksi puhuivat asiasta julkisesti ja kärkevästi ja yrittävät saada aikaan mahdollisimman paljon huomiota ja keskustelua — olihan kyseessä lainsäädäntö, joka rajoitti kansalaisten oikeuksia! Tyhmempi voisi kuvitella, että se, että kansalaiset ilmaisevat mielipiteitään ja toivovat voivansa näin vaikuttaa asioihin olisi juurikin sitä paljon puhuttua demokratiaa, mutta saimme hyvin pian oppia, todellisuudessa se onkin pelottavaa ja huolestuttavaa masinointia.

Ollaanko nyt taas siinä vaiheessa?


4 Comments

  1. Hyvin puhuttu, sir.

    Comment by Timo — April 4, 2008 @ 1207296652

  2. Mikki miksi sä vihaat lapsia?

    Comment by Anne — April 4, 2008 @ 1207309569

  3. Mä olen vaan niin IIVIL.

    Comment by Mikki — April 4, 2008 @ 1207309786

  4. “Pitäisikö asia ottaa vakavammin, jos kohua olisi nostettu vahingossa?”

    Noh, vähemmän tunnettu faktahan on että Puolan kansannousu alkoi kun Lech Walesa oli korjaamassa autoaan ja totesi kavereilleen kovaan ääneen “puolan johdossa on jotain vikaa!”

    Jos käyty sensuurikeskustelu olisi alkanut siitä, kun joku olisi huomauttanut “Internet-setsuuri on pahaa!”, niin ehkä Jarno Haikonenkin olisi tajunnut että ai juu, ai tästä syystä ihmiset ovat kimpaantuneet.

    Tai näin tämän asia tullaan kuitenkin käsittämään virallisen historiankirjoituksen mukaan.

    Comment by T — April 4, 2008 @ 1207320821

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.