saatanallisia säkeitä

Sat Feb-23rd-2008 // Filed under: Täällä Pohjantähden alla

Asiasta toiseen, 40 muslimia osoitti tänään mieltään eduskuntatalon rappusilla, kertoo Helsingin Sanomat. Miksikö? Koska tanskalaiset lehdet olivat julkaisseet ne pari kolme vuotta vanhat Muhammed-pilakuvat, kun paljastui, että yhden pilakuvan piirtäjä oli aikomus salamurhata. Ah, uskonto, tuo kauneista asioista kaunein!

Keskuskatu 1 A. Siellä on Tanskan suurlähetystö — jos haluaa protestoida Tanskan tapahtumia Suomesta käsin, se on luultavasti vähän parempi paikka kuin eduskunta. Eduskunta on nimittäin Suomen hallinnollinen elin, ei Tanskan! Pistäkää korvan taakse.

Enivei, Muhammedia esittävät pilakuvat ovatkin erityisen hauska puheenaihe. Wikipedian mukaan niiden aiheuttaman häslingin seurauksena on kuollut yli 100 ihmistä ja kolme Tanskan suurlähetystöä on sytytetty tuleen, pari selkeintä törkeyttä mainitakseni, ja kuten sanottu, taiteilija Kurt Westergaard oli juuri hiljattain salamurhasuunnitelman kohteena, joskin poliisi ehti onneksi väliin, ennen kuin suunnitelma ehti toteutua. Tanskan pääministeri Anders Fogh Rasmussen on sanonut, että kyseessä on maan pahin kansainvälinen kriisi sitten toisen maailmansodan.

73-vuotiaan miehen murhaaminen siksi, että hän kehtasi piirtää kuvan on tietenkin hyvä esimerkki siitä, miten rauhaa rakastavassa uskonnossa toimitaan. Välittömästi päästäänkin sitten siihen, että joku rupeaa muistuttamaan, että sen siitä saa kun provosoi muita, ikään kuin kyseessä olisi jonkinlainen kohtuullinen seuraus. Aina yhtä kiehtovalla Hesarin keskustelupalstalla kesti alle puolitoista tuntia, ennen kuin joku neropatti kertoi, että “Muhammed-kuvilla provosointi on vaarallista pahuutta”. Siinä on suhteellisuudentaju kohdallaan.

Uskonnoillehan on ylipäätänsä hyvin tyypillistä se, että mitättömiin asioihin reagoidaan hirviömäisillä ja järjettömillä ylilyönneillä. Elämä on pyhää, joten aborttilääkärit pitää tappaa! Raiskauksen uhri kehtasi olla kahdestaan miehen kanssa, joten mokoma portto on syytä ruoskia! Ja tietenkin tässä vaiheessa aletaan puhua siitä, kuinka kaikki muslimit eivät ole tällaisia eikä koko islamia voi tuomita muutamien ääriurpojen perusteella ja kuinka Koraanissa oikeasti lukee, että kaikki ovat kavereita ja ja ja ja ja. Ja se kaikki pitää paikkansa; lukemattomat muslimit ovat ihan fiksuja. Tietenkin. Mutta se ei tarkoita sitä, että varjopuoli voidaan unohtaa, sillä monet eivät ole. Kyseessä on uskonto, jonka hallitsemissa maissa tyypillisesti naisia kohdellaan kuin paskaa, homoseksuaalisuus on rikos, jonka rangaistus on kuolema, oikeusjärjestelmä on vitsi eikä ihmisoikeuksia kunnioiteta, ja samaan aikaan paasataan moraalista.

Tästä päästään sitten siihen, että islamin asiantuntijat riitelevät keskenään esimerkiksi siitä, kuinka paljon vaikeaa akkaa saa hakata kotona ja mistä syystä. Eihän tässä mitään väkivaltaa harjoiteta, vaan kyseessä on symbolinen teko! Se on siis hyväksyttävämpää, jos esimerkiksi mustelmia ei tule, vaan kyseessä on vain rituaalinomainen toisen ihmisen täydellinen alistaminen. Kuka tahansa, joka sanoo olevansa muslimi — vaikkei koskaan löisi ketään eikä hyväksy mitään näitä pohjattoman vastenmielisiä sikailuja — tukee omalta osaltaan vastenmielisen taantumuksellista kansainvälistä organisaatiota, joka vihaa ja pelkää kaikkea, mitä ei hallitse. Silti jokainen tällainen hirvittävä tapahtuma pitäisi aina muka käsitellä yksittäistapauksena, joka ei mitenkään heijastu koko uskontoon, ikään kuin minkäänlaista trendiä ei olisi olemassa.

Ja ennen kuin ruvetaan hymistelemään ja paheksumaan kamalia ulkomaiden barbaareja, on syytä katsoa, lukeeko omassa pääkopassa uskonnon kohdalla esimerkiksi “ev.lut.” tai ylipäätänsä mitään muuta kuin “pitäkää tunkkinne”. Vaatii melko röyhkeää (ja silti ilmeisen vaivatonta!) itsepetoksen tasoa kuvitella oman mielikuvitusukon olevan parempi kuin jonkun toisen tyypin mielikuvitusukko. Historia sanoo aika selvästi, ettei ole — eikä tarvitse edes mennä johonkin muinasiakoihin ulkomaille ristiretkien ja inkvisition pariin, vaan paljon lähempääkin löytyy esimerkkejä. Suomessa toki ollaan perinteisesti hillitympiä, ja hyvä niin, mutta täälläkin tapeltiin ihan hiljattain verissä päin siitä, saavatko homot reksiteröidä parisuhteensa, ja jeesusfriikit raivosivat aiheesta pallot punaisena. Vieläkin saa vähän väliä nauttia siitä, kuinka uskonnolliset maalaisjuntit länkyttävät naispappien kamaluudesta tai lestadiolaisista, jotka levittävät lastensa keskuuteen pelkoa ja ennakkoluuloa. Korvakoruthan todellakin ovat synnin merkki! Se on sitä rakkautta, se.

Mutta eiväthän kaikki kristityt jne.! En tiedä teistä, mutta minusta on huvittavaa — tai masentavaa, hetkestä riippuen — että uskonnoista puhuttaessa aina lähes ensimmäinen käsiteltävä asia on anteeksipyynnönomainen selvitys siitä, etteivät kaikki uskontojen jäsenet ole taikauskoisia, ennakkoluuloisia ja vaarallisia kusipäitä. Se on totta, mutta mitä sitten? Ikään kuin tämä tarkoittaisi sitä, että harhaisten instituutioiden harjoittamat vääryydet pitäisi vain hiljaa hyväksyä, ja jos sitä kehtaa kritisoida, on kohtuuton ja suvaitsematon.

Jos tunnustaa tiettyä uskontoa, on pakko ottaa omalta osaltaan vastuu kyseisen uskonnon nimissä harjoitetusta väkivallasta. Ei uskonto ole mikään lähikaupan irtokarkkipiste, josta voi valita parhaat päältä ja kätevästi jättää huomiotta kaikki ne kurjat osuudet (vaikka tämä toki onkin se kaikkein suosituin pyhien kirjojen lukutapa — ei silti, onhan se hirveän kätevää, että pyhä totuus on sellainen, jota voi muokata tapauskohtaisesti). Jos sanoo olevansa muslimi, on pakko sietää se, että muslimijohtajat jakelevat fatwoja. Jos sanoo olevansa kristitty, täytyy hyväksyä se, että tukee homofobiaa ja naisvihaa uhkuvaa organisaatiota. Jos se ei käy, pitäisi ainakin sanoutua moisesta touhusta ja sitä harjoittavasta organisaatiosta julkisesti ja perinpohjaisesti irti — mitä, huomaan, esimerkiksi nuo tämänpäiväiset mielenosoittajat eivät tehneet. Tietenkään.

Jos painii sikojen kanssa, tulee paskaiseksi.


17 Comments

  1. Kommentoidakseni tuota Wikipedia-kohua tällä keskeisellä paikalla, minusta Muhammed-kuvat voisi poistaa Islamia ja Muhammedia käsittelevistä jutuista. Niiden arvo ko. jutuissa on nimittäin noin nolla – tuhat vuotta henkilön kuoleman jälkeen tehty maalaus ei ole muotokuva.

    Toisaalta ne puoltavat ehdottomasti paikkaansa esim. Islamilainen taide-sivulla. Muhammedkuvat-kiista on myös paisunut sellaiseksi, että se ehdottomasti ansaitsee oman – luonnollisesti kuvitetun – wikisivunsa.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203797339

  2. Jatkan!

    “Uskonnoillehan on ylipäätänsä hyvin tyypillistä se, että mitättömiin asioihin reagoidaan hirviömäisillä ja järjettömillä ylilyönneillä.”

    Ekaksi sanaksi voi valitettavasti vaihtaa ‘Ihmiskunnalle’. Tuo ominaisuus on tyypillinen kaikenlaisille sosiaalisille ryhmille, olivatpa ne uskontoja, jalkapallofaniklubeja tai internet-keskusteluita.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203797556

  3. Se on hyvin totta. Mutta on silti merkittävä ero sen kanssa, että tehdäänkö jotain esimerkiksi yleisestä jengipainostuksesta vai siksi, että yliluonnollinen pyhä voima käskee.

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203797716

  4. Toisin kuin ehkä oletit, olen pitkälti samaa mieltä kanssasi tämän kirjoituksen aiheista. Ainoastaan viimeinen kappale jäi närästämään. Jos pitää uskonnollisesta vakaumuksestaan suun keskimäärin niin supussa, että se tulee joskus yllätyksenä pitkäaikaisille tutuille, ei kuulu virallisesti kirkkoon tai tue uskonnollisia aatteita rahallisesti tai esim. lausunnoilla, ei tee päätöksiä dogmaattisin perustein, eikä ennen kaikkea tuomitse muita ihmisiä niillä perusteilla, ei pyri käännyttämään ketään, saa voimattomia Aku Ankka -raivareita kuullessaan, kuinka joku aatteellisesti keskiaikainen taikauskoinen jurpo oikeuttaa ties mitä idioottimaisuuksia ja vääryyksiä opinkappaleilla, pitää organisoitunutta uskontoa eräänä 2000-luvun vaarallisimmista sosiaalisista instituutioista maailmassa ja on vakaasti sitä mieltä, että tieteellä ja uskonnolla tulisi olla lähestymiskielto – miten siinä vaiheessa on omalta osaltaan vastuussa uskonnon nimissä harjoitetusta väkivallasta?

    Comment by Janos — February 23, 2008 @ 1203798601

  5. En näe merkittävää eroa jengipainostuksen ja ‘yliluonnollisen pyhän voiman’ välillä. Niiden välillä on jatkumo ja ne voivat luoda toisensa.

    Paitsi jos todella on kyse oikeasta Jumalasta, joka käskee. Sellaista käskyä on paha vastustaa. Mutta, no, näin ateistina pistän kyllä kaiken uskonnollisen hurmoksen samaan sammioon muiden psykologisten efektien kanssa :)

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203798880

  6. Janos, lisäkursivointi ehkä tarkentaa tuon viimeisen kappaleen pointtia: “Jos tunnustaa tiettyä uskontoa, on pakko ottaa omalta osaltaan vastuu kyseisen uskonnon nimissä harjoitetusta väkivallasta.”

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203798885

  7. …ja olisi ehkä pitänyt täsmentää, että esim. raivareita aiheuttavat taikauskoiset keskiaikaisella arvomaailmalla varustetut jurpot, jotka tunnustavat samalla nimikkeellä kulkevaa uskontoa, kuin mihin oma vakaumus kuuluu.

    Kyllä, jos on kirkkoon kuuluva ja sitä julkisesti tukeva henkilö, joutuu mielestäni syömään porkkanat naatteineen ja tunnustamaan myös kyseisen organisaation tekemät vääryydet.

    Comment by Janos — February 23, 2008 @ 1203799219

  8. Kahis, jos et näe eroa, et ehkä katso kauhean tarkkaan. On ihan selvä juttu, että jos ihmiset uskovat tietynlaisen toiminnan takaavan kuolemanjälkeisen elämän, se on vähän eri tason motivaattori kuin esimerkiksi asema jalkapalloseuran sisällä. Totta kai kyseessä on psykologinen hurmos, mutta siitä on olemassa useita eri asteita, ja uskonnollinen hurmos on aika hiton kova motivaattori — kovin moni ei ole valmis esimerkiksi itsemurhaiskuihin vaikkapa jalkapalloseuran nimissä, mutta uskonnon nimissä moisia tempauksia on tiettävästi joskus tehty…

    (Ja totta kai ihmiset tekevät kamalia asioita muistakin kuin uskonnollisista syistä. Ei tarvitse olla uskovainen ollakseen homofobi, esimerkiksi. Mutta se on sitten ihan oma vitutuskirjoituksensa. =))

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203799235

  9. “Jos sanoo olevansa kristitty, täytyy hyväksyä se, että tukee homofobiaa ja naisvihaa uhkuvaa organisaatiota. Jos se ei käy, pitäisi ainakin…”

    Mikki kumoaa tässä kätevästi itse väitteensä, jota Janos (ja minäkin) kritisoi. Kyllä niitä kirkkojen huonoihin puoliin julkisesti pesäeron tekeviä uskovia on, vaikkakin harvassa. Julkinen on tässä olennainen sana, koska lausumaton kritiikki ei ole kritiikkiä ollenkaan.

    Suomessa ei valitettavasti yhtään sellaista järjestäytynyttä uskontokuntaa, jonka voisi katsoa edustavan näitä ihmisiä. Suomen Unitaariuniversalistinen Seura Ry on yksi mahdollisesti tätä suuntaa edustava yhdistys, mutta sitä ei voine pitää merkittävänä kirkkona Suomessa. Seura itsekin sanoo “Uskonnollisena yhdistyksenä seura on maamme nuorimpia ja pienimpiä.”

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203799790

  10. Öh, en minä tietääkseni väitä, ettei ole olemassa sellaisia ihmisiä, jotka tekevät kyseisen pesäeron?

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203799998

  11. Jos ei aivan jalkapallon nimissä ole tehty itsemurhaiskuja (en sinänsä yllättyisi) niin epäuskonnollisen politiikan alueelta niitä löytyy vaikka kuinka – mahdollisesti enemmän kuin uskonnosta johtuvia. Hieman kärjistäen kaikki Suomen sisällissodassa kuolleet sotilaat voisi lykätä tähän kategoriaan.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203800319

  12. Heh. “Hieman” kärjistäen, joo.

    Oli miten oli, en kiistä tätä mitenkään — kyllä, kiihkeitä fanaatikkoja löytyy paljon muualtakin kuin uskonnon parista. En pidä patriooteista juuri enempää kuin kuvitteellisen yläkerran suuntaan rähmällä olijoista. En ihan tajua, mitä ajat takaa.

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203801051

  13. Öh, en minä tietääkseni väitä sinun väittäneen, ettei ole olemassa sellaisia ihmisiä, jotka tekevät kyseisen pesäeron?

    Pohjimmiltaan olemme näemmä kaikki samaa mieltä ja kommentteihin on kaivettava aihe lukemalla toisten tekstejä kuin piru raamattua. Se on huveista halvimpia. Hinnan saa jokus myöhemmin maksaa omia kommentteja lukiessaan.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203801162

  14. “Mutta on silti merkittävä ero sen kanssa, että tehdäänkö jotain esimerkiksi yleisestä jengipainostuksesta vai siksi, että yliluonnollinen pyhä voima käskee.”

    Yritän perustella sitä, miksi minusta näillä kahdella asialla ei ole merkittävää eroa.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203801235

  15. No siinä mielessä niillä ei ole eroa, että varsinainen prosessi sen lopputulos voivat olla täysin verrattavissa toisiinsa. Käytännön tasolla on kuitenkin aika hiton iso ero siinä, onko kyseessä satoja tai tuhansia vuosia vanha kulttuuri, jota painotetaan ihmiselle sekä perheen että yhteisön toimesta pikkulapsesta saakka, vai jalkapallofaniklubin tai internet-keskustelun sisäinen sosiaalinen paine. (Ei silti, toisaalta sekin on totta, että käännynnäiset ovat usein niitä kaikkein pahimpia fanaatikkoja.) Enivei, oli viitekehys sitten mikä tahansa, sokeat fanaatikot eivät miellytä minua, ja väkivaltaiset sokeat fanaatikot vielä vähemmän.

    Juma, tänään on selvästi Kahiksen päivä. Harvoin näkee jonkun sanovan asiansa näin monella kommentilla ilman, että ilmeisesti on edes oikeasti eri mieltä. ;)

    Comment by Mikki — February 23, 2008 @ 1203801794

  16. Yksi ero on se, että valtauskontoihin tavataan suhtautumaan positiivisemmin kuin vaikka jalkapallohuliganismiin tai vähemmän tuttuihin kultteihin, vaikka jälki olisi yhtä pahaa tai pahempaakin. Uskontojen kritisoimista helposti jotenkin paheksutaan, vaikka syitä riittää loputtomiin. Onneksi Mikki ei välitä :)

    Comment by hakkis — February 23, 2008 @ 1203807883

  17. Olisit Mikki vääremmässä niin vastaan sanominen ei olisi niin työlästä.

    Comment by Kahis — February 23, 2008 @ 1203808991

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.