ruotsia peruna suussa

Thu Jul-28th-2005 // Filed under: Höpöhöpö

Langaton internetyhteys on kerrassaan oiva keksintö, ja oivaa keksintöä piisaa näemmä läpi koko Köpiksen lentokentän. Kone Lontooseen lähtee vasta reilun kahden tunnin kuluttua, joten täälläkin saa taas istua peukku takalistossa ja miettiä syntyjä syviä. Käy kivasti treenistä huomiseen maratonisessioon verrattuna. Tunti nörttäämistä maksaa 60 kruunua, eli noin kahdeksan euroa. Ei varsinaisesti halpaa, mutta toisaalta, neljä tuntia maksaa 80 kruunua. Käy se niinkin.

En omista passia. Sain jälleen kerran väitellä siitä, kelpaako EU-mallinen henkkarini matkustusasiakirjaksi. Ilmeisesti niitä ei juuri käytetä, sen verran usein siitä saa kränätä lentokenttäihmisten kanssa. Täti oli onneksi kohtelias ja hauska ja kertoi, että sveitsiläiset ovat kaikkein hankalimpia, niiden kanssa saa aina tapella täällä. Ne kuulemma yrittävät aina jotain. Jäi vähän epäselväksi mitä, miten ja miksi, koska tädin mielestä juttu oli niin hauska, että selitystä ei tullut; naurua kylläkin.

Vastapäätä istuu sopusuhtainen, siisti ja hiukan häpeilevästi harmaantuva, bisnekseltä haiseva, ehkä nelikymppinen herrasmies, jolla on mukanaan kotoa tuotu suurikokoinen muovirasia — vetää ainakin puolitoista litraa. Siellä on kaksi orvon näköistä turpiin saanutta tomaattia, kuivalta näyttävä pala leipää ja makkaraa — ihan helvetisti makkaraa. Se istuu tuossa, tuijottelee kovin mietteliään näköisenä kentällä muovitötsiä kantavaa henkilökuntaa ja matkatavarakärryjä ja ja autoja ja lentokoneita, ja ahtaa jatkuvalla syötöllä makkaraa kitaansa. Välillä se kaivaa esiin lilan ja valkoisen värisen ruudullisen nenäliinan, pyyhkii sillä suutaan ja imeskelee huuliaan juuri niin äänekkäästi, että se kuuluu tänne. Sillä on rannekello, joka näkyy kiertoradalle asti; se on terästä ja lasia ja pienen vauvan pään kokoinen.

Aina makkaran poimiessaan se sormeilee niitä kaikkia — niitä on näemmä ainakin kolmea eri laatua — ja miettii pitkään, minkä se valitsisi seuraavaksi. Se on hellä mutta vaativa kosketus, joka lupaa paljon. Olen ajoittanut ottanut asiakseni koskettaa ihmisiä tuolla tavalla varsin hyvin tuloksin.

Tässä on mies, joka tietää mitä tekee. Ei hötkyile vaan hoitaa homman rauhassa kotiin. Pakko arvostaa.

Unettaa jumalattoman paljon. Jos olisin nyt fiksu, vetäisin suosiolla parin tunnin tirsat.


5 Comments

  1. Viime vuonna Glasgowissa mobikäli-konferenssissa käydessäni yksi Ruotsalainen luennoitsija ei ollut päässyt sisään Britanniaan, koska passi oli jäänyt kotiin.

    Tuli kuulemma yllätyksenä, ettei Englanti ollutkaan Schengen-maa (vaikka, kaikella kunnioituksella kyseistä luennoitsijaa kohtaan, se luki kissankokoisilla kirjaimilla konferensin web-sivuilla).

    Comment by Henri — July 28, 2005 @ 1122553261

  2. Mitä merkitystä sillä on, onko Iso-Britannia Schengen-maa? Joka tapauksessa mukana täytyy olla joko uudenmallinen henkilötodistus tai passi. Ei Schengen takaa sitä, etteikö henkilöllisyyttä joudu tarvittaessa todistamaan, vaikkei sitä yleensä tarkastetakaan.

    Henkilötodistuksellakin siis pääsee kyllä britteihin, se on vain niille niin harvinainen läpyskä, etteivät virkailijat siellä usein tunnista edes sitä. Jos ruotsalaisella jampalla ei ollut henkkaria eikä passia mukana, sitten on kyllä syytä syyttää vain itseään. Ainoastaan pohjoismaiden sisällä voi kulkea moisella tavalla huolettomasti, vaikka jonkin pohjoismaan virallisen henkilötodistuksen mukana pitäminen onkin järkevää (kuten esimerkiksi luottokortin käytön takia).

    Comment by Kalle — July 28, 2005 @ 1122586853

  3. Minä kun matkustan niin harvoin, niin en ollut aivan tarkkaan selvillä tuosta. Itse kyllä kuljetan passia mukana aina ulkomailla. (Olin siis siinä uskossa, että Schengenin ulkopuolisiin maihin olisi aina tarvittu passi.)

    Kaikkea oppii, kun vanhaksi elää.

    Mitä tulee siihen ruotsalaiseen, niin minun on kyllä vaikea uskoa, ettei hänellä olisi ollut mitään henkkareita mukana. Hänen osuutensa paikannut luennoitsija puhui nimenomaan passin puuttumisesta, joten voi olla, etteivät rajavirkailikaan ollut aivan tilanteen tasalla.

    Comment by Henri — July 29, 2005 @ 1122597043

  4. Tässä kohtaa täytyy aina muistaa, että EU-ajokortti ei ole matkustaessa kelpaava henkilöllisyystodistus. Itse opin sen vasta yrittäessäni käyttää ajokorttia Schengen-rajanylityksessä. Onneksi oli passikin mukana.

    Comment by Eemeli — July 29, 2005 @ 1122666283

  5. No onpas taas tikusta asiaa…

    Kuten poliisi kertoo sivuillaan, EU-henkilökortti käy matkustusasiakirjasta varsin monessa EU-maassa. Vanhanmallinen (ennen vuotta 1999) myönnetty henkkari tai ajokortti ei kelpaa. Pohjoismaissa matkustaessa ei tarvita minkäänlaista matkustusasikirjaa, mutta henkilöllisyys pitää voida pyydettäessä osoittaa.

    Henkkari tai ajokortti on toki tuolloin se selkein vaihtoehto, mutta kun varsinaista matkustusasiakirjaa — siis dokumenttia, joka todistaa sen kantajan olevan tietyn maan kansalainen ja toimii ikään kuin ko. maan virallisena pyyntönä päästää kantaja kulkemaan — ei kaivata, kysehän on vain virkailijan vakuutamisesta siitä, että olet kuka sanot olevasi — jos Stephen King olisi Suomen kansalainen ja matkustamassa Ruotsiin, kaipa se voisi periaatteessa vain vilauttaa jonkun kovakantisen opuksensa yhteydessä olevaa kuvaa itsestään ja vakuuttaa sillä olevansa todellakin Stephen King…

    Ruotsalaisella luennoitsijalla saattoi hyvinkin olla esimerkiksi ajokortti tai jonkinlainen vanhanaikainen henkkari, mutta Iso-Britannia ei tosiaan ole Schengen-maa, joten sinne ei pääse pelkällä henkkarilla, vaan siihen tarvitaan jonkinlainen matkustusasiakirja, useimmiten passi. Itse en siis suinkaan matkustanut sinne Schengen-sopimuksen perusteella, vaan jonkin EU-sopimuksen nojalla, jonka mukaan EU-henkilökortti on pätevä matkustusasiakirja.

    Kysyttävää?

    Comment by Mikki — July 30, 2005 @ 1122726212

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.