niitä rumempia kukkasia

Mon Apr-7th-2008 // Filed under: Höpöhöpö

Jos on yksi asia, jonka varaan ihminen voi laskea, niin sen, että Future Film tekee täysin ala-arvoisia DVD-settejä. Olen tässä katsellut vanhan suosikkisarjani Homicide: Life on the Streetin kolmoskautta, jota Future Film tietenkin nimittää sujuvasti kakkoskaudeksi. (Todellisuudessa sarjan kakkoskausi on vain neljä jaksoa pitkä, joten se on julkaistu samassa setissä ykköskauden kanssa, ja niinpä toinen julkaisu on nyt myös toinen kausi. Tästä ei tosin voi poikkeuksellisesti syyttää Future Filmiä, vaan sarjan briteissä julkaissutta Fremantlea, joka on ottanut tämän harhaanjohtavan numeroinnin käyttöön.)

Muihin taattua FF-laatua oleviin nokkeliin tempauksiin kuuluu muun muassa se, että joka levyltä löytyy ainakin yksi jakso, jossa jakson luvut ovat väärässä järjestyksessä, joten katsoja näkee ensin kyseisen jakson loppuratkaisun ja sitten vasta sen keskiosan. Sen huomaa usein siitä, että taustamusiikki hyppää kummallisesti, mutta koska luvut sijoitetaan etupäässä kohtaan, jossa kohtaukset vaihtuvat, välillä sitä ei huomaa ollenkaan. Kivaa! Tietenkin myös varsinaisten levyjen takakansien kuvaukset ovat täysin päin helvettiä. Ne jaksot, joiden väitetään löytyvän tietyltä levyltä eivät välttämättä ole kyseisellä levyllä. Pisteenä iin päällä jaksojen nimet ja kuvaukset ovat sekaisin. Hienosti panostettu, tyypit, tähän laatuun on jo totuttu.

Future Film on myös satsannut käännöksiin oikein kunnolla, kuten aina. Kääntäjänä toimii Noble Entertainment, joka on ilmeisesti taas kaivanut jostain jonkun puoliosaajan kääntäjän hommiin. Se on tuskaista katsottavaa, sillä kääntäjä ei pääsääntöisesti tiedä lainkaan, mistä puhuu. Esimerkkejä tästä löytyy vaikka kuinka: epäillyn asuntoa tutkiessaan eräskin etsivä selailee sieltä löytyviä lehtiä ja ottaa asian puheeksi.

“Check these out. Guns & Ammo…”

American Handgunner“, vieressä oleva kollega kommentoi katsoessaan toista lehteä.

“So, Mr. Pratt is one of these gun freaks”, ensimmäinen etsivä päättelee.

Mutta käännöksen mukaan Guns & Ammo ei olekaan lehti, vaan se on käännetty suoraan muotoon “aseita ja ammuksia” — eikä suinkaan millään isolla alkukirjaimella. Suomenkieliselle katsojalle siis äkkiä kerrotaan, että asunnosta on löytynyt kyseisiä asioita, vaikka todellisuudessa mitään asetta ei sieltä löydy, ja myöhemmin juurikin murha-aseen puute osoittautuu ongelmaksi. Kääntäjä kuitenkin ymmärtää, että “American Handgunner” on lehden nimi, joten asiayhteyden pitäisi olla selvä. Miksei ole? Jaa-a.

Tällaistahan sattuu, ja etenkin jos kääntäjä kääntää ääninauhalta (en tiedä, tekeekö sitä oikeasti enää nykyisin — mitään oikeaa tarvetta sille ei ainakaan ole, koska olemme 2000-luvulla, jossa on muitakin tiedonsiirtomuotoja kuten esimerkiksi postissa tuleva VHS-kasetti), voi olla, ettei kääntäjä tajua, mistä on kyse. Voitaisiin toki toivoa, että amerikkalaista poliisisarjaa kääntävä ihminen ymmärtäisi amerikkalaisesta kulttuurista ja poliisimeiningistä niin paljon, että tunnistaisi hyvin tunnetun Guns & Ammo -lehden nimen, mutta ehkä se on liian esoteerista. Sen voi siis vielä antaa anteeksi, ja jos kaikki virheet olisivat tätä kaliiperia, mikäs siinä.

Mutta kun eivät ole. Etenkin juuri nämä kaliiperit ovat ongelmallisia. Kyseessähän on hyvin klassinen murheenkryyni ja näin ollen poikkeuksellisen hyvä ja selkeä litmustesti sille, tietääkö kääntäjä yhtään mitään aiheestaan. Useinhan puhutaan esimerkiksi .38- ja .45-kaliiperisista aseista, ja toisaalta myös esimerkiksi yhdeksän millimetrin kaliiperin aseista. Tästä moni neropatti saa päähänsä, että kyse on molemmissa tapauksissa ihan samasta mittayksiköstä, mutta kun ei ole. “Kaliiperi” viittaa aseen piipun sisäosan halkaisijaan ja sitä myöten luodin kokoon. “Yhdeksän millimetriä” kertoo siis, minkä kokoinen luoti on kyseessä. Niin tekee myös vaikkapa “.45”, mutta koska kyseessä on alun perin amerikkalainen standardi, se viittaakin tuumiin (1 tuuma = 2,54 cm). Niinpä .45 on 0,45 tuumaa, eli kotoisammin 11,43 millimetriä. Tyypillisesti moni kääntäjä ei kuitenkaan tiedä tätä, eikä ylipäätänsä muutenkaan ymmärrä aiheesta mitään, joten .45 kaliiperin ase onkin äkkiä suomeksi 45-millinen ase. Se tarkoittaisi pistoolia, jonka piipun sisäosan halkaisija olisi 4,5 senttimetriä. Niin massiiviseen reikään mahtuisi vaivatta esimerkiksi golfpallo. Noble Entertainmentin kääntäjä tietenkin tekee juuri tämän virheen, ja sitä ei mikään pelkän ääninauhan kanssa puljaaminen selitä.

Tiedän, tiedän. Mitä väliä?

No, periaatteessa aika paljon — mutta käytännössä usein ei mitään. Jos katsojakaan ei tiedä, mihin tämä millisyys ylipäätänsä viittaa, asialla ei sinänsä ole mitään merkitystä. Kyseinen numero merkitsee tällöin suunnilleen yhtä paljon kuin Star Trekin tähtipäivämäärät satunnaiselle katsojalle; se on tieto, jota ruudulla oleva hahmo voi jotenkin hyödyntää, mutta katsojan ei tarvitse ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Kyse ei kuitenkaan viime kädessä ole pelkästään siitä, sillä kääntäjällä pitäisi kuitenkin olla perustavanlaatuinen ammattitaito ja halu tehdä laadukasta työtä. Tässä esimerkkitapauksessa kääntäjä tietäisi, mistä on kyse, jos viitsisi viettää kaksi minuuttia internetissä Googlen tai Wikipedian parissa. Ja jos kääntäjä ei tiedä asiaa etukäteen, eikä myöskään vaivaudu ottamaan siitä selvää, se luo epävarmuuden tilan: mikä kaikki muu ihan oikeasti juonen kannalta oleellinen asia menee ihan samalla tavalla sivu suun siksi, ettei kääntäjä tiedä, mistä puhuu? Vaikka mikä, mutta sehän ei sinänsä taida kääntäjää juuri heilauttaa, sillä sehän menee Noble Entertainmentin piikkiin. Kenenkään oma maine ja osaaminen ei ole tulilinjalla, joten miksi turhaan panostaa mihinkään?

Muita esimerkkejä riittää roppakaupalla. Eräässäkin kohtauksessa ammutuksi joutunut ja vielä selvästi puolikuntoinen poliisi yrittää kärttää pomoltaan lupaa palata taas normaaliin palvelukseen. “C’mon, at least let me ride shotgun”, kaveri inttää.

“Anna minun edes kantaa asetta”, kertoo käännös, mutta se on yksiselitteisesti väärin. “Ride shotgun” ei tarkoita sitä, että ollaan aseistautuneita, vaan sitä, että ollaan autossa pelkääjän paikalla (tai tässä yhteydessä sitä, että kaveri inttää, että antaisit nyt edes mennä mukaan tutkimuksiin, vaikket antaisikaan mitään vastuuta). Se on tiettävästi vasta myöhemmin keksitty ilmaisu, joka siis viittaa villin lännen aikoihin, jolloin postivaunujen kuljettajan vieressä kuskin pukilla istui kaveri haulikon kanssa ryövärien varalta. Tämä on jo ihan jokapäiväistä sanastoa, jota käytetään ihan jatkuvasti tv-sarjoissa, elokuvissa, kirjoissa ja tosielämässä ihan samalla tavalla kuin täällä Suomessa puhutaan vaikkapa juuri “pelkääjän paikalla” olemisesta. On melko perusteltua sanoa, että jos ei tiedä sitä, se ei ole pätevän kääntäjän merkki.

Sairaala, jossa etsivät asioivat, on nimeltään “Church Home & Hospital”, eli varmaankin “Churchin [luultavasti vanhain-]koti ja sairaala”, joka siis lienee nimetty jonkun Church-nimisen ihmisen mukaan. Se on tietenkin kääntynyt kätevästi muotoon “Koti kirkko ja sairaala”, joka on siitä hauska käännös, ettei se tarkoita mitään järkevää — ei edes Ameriikan ihmemaan suurkaupungeissa ole mitään yleisluontoisia koteja, jotka ovat myös kirkko ja sairaala. Jos sellaisia instituutioita olisikin, se olisi vähän niin kuin tyypillisen ravintolan ikkunassa lukisi paikan nimen sijasta vain “ravintola”. Tässä näkyy ennen kaikkea se, kuinka huonosti kääntäjä osaa miettiä sitä, mitä oikeastaan on tekemässä: kun tiedetään, että kohtaus kerran tapahtuu sairaalassa, ja että kohtauksen aloituskuvan on tarkoitus kertoa katsojalle, missä nyt ollaan, riittäisi ihan hyvin, että kuvateksti sanoisi yksinkertaisesti “sairaala”. Sen sijaan kääntäjä puskee tunnollisesti alkukielisestä materiaalista kaikesta läpi miettimättä asiaa yhtään.

Kaikkein yleisin ongelma on kuitenkin se, ettei käännöstekstistä yleensä välity oikein mitään siitä tärkeästä tunnesisällöstä tai alavireestä, joka alkukielisessä materiaalissa on. Edellämainitusta ampumavälikohtauksesta naarmuitta selvinnyt etsivä Munch alkaa sairaalassa putsata verisiä kenkiään. “My shoes’re wrecked”, hän sanoo, ja jatkaa itkua pidätellen, “I’ve got their blood all over my shoes. They wrecked my shoes.” Kääntäjä tyytyy vähempään: “Verta pitkin kenkiä. Kenkäni ovat pilalla.” Oikein, mutta se ei riitä. Koko kohtauksen pointti on siinä, ettei Munch voinut tehdä mitään, ja nyt hänen kenkänsä ovat hänen ystäviensä veressä, ja se jää käännöksen osalta täysin piiloon. Esimerkiksi “Kenkäni ovat heidän veressään. Nyt ne ovat pilalla” olisi mahtunut ruudulla olevaan tilaan aivan yhtä hyvin, ja ratkaiseva lisäsana — “heidän” — olisi tuonut esiin kohtauksen tunnelatauksen paljon paremmin. Toki näyttelijöiden tulkinta tuo esiin tilanteen tunnelatauksen loistavasti, ja niinpä keskivertokatsoja varmasti ymmärtää, mistä on kyse, mutta se tapahtuu oikeastaan käännöksestä huolimatta, ei sen ansiosta.

Nämä ovat tietenkin vain yksittäisiä esimerkkejä jatkuvasti kömpelöstä, nyanssit huomiotta jättävästä ja ylipäätänsä tietämättömästä käännöksestä. Ymmärrän kyllä, ettei kukaan kääntäjä voi tietää kaikkea, eikä sitä minusta edes pidä vaatia. Paraskin kääntäjä törmää takuulla aina välillä johonkin uuteen kummalliseen slangiin tai muuhun ilmaisuun. Sellaista sattuu, ja jos kyseessä olisi muutama yksittäinen kämmi, sen voisi antaa ihan hyvin anteeksi. Mutta kun joka jaksoa katsoessa saa vähän väliä hermostua tai huomata, että tässä suomenkielisessä sarjassa tapahtuu aivan eri asioita kuin siinä englanninkielisessä… no, englannin kohdalla tämä ei ole ongelma, mutta kuten olen aiemminkin todennut, jos joku tekee saman vaikkapa ranskan tai saksan kanssa, olen kusessa — saatan säkällä huomata, että nyt kääntäjä panee takuulla omiaan, mutta mistä minä tiedän, mitä ne siellä oikeasti sanovat?

Toki sitä voisi sanoa, että pistä ne tekstit pois päältä, höhlä, jos et kerran tarvitse ja ne sylettävät niin kovasti. Omaa tyhmyyttähän se on. Silti kyseessä on työtasolla ihan kiintoisa homma. Onko joku ehkä kekannut jollekin asialle harvinaisen sujuvan käännöksen? Ja asiaan liittyy raadollisempikin tekijä: se on vähän niin kuin sanoisi tietoturva-asiantuntijalle, että jätä nyt ne leffan hakkerityhmyydet huomiotta. Tai yrittäisi olla sörkkimättä suussa olevaa aftaa kielellä. Ei onnistu.


12 Comments

  1. Samaa kiroillut. Meillä kun tulee katseltua käytännössä kaikki TV-sarjat DVD-paketeilta varsinaisen TV:n sijaan, en tiedä tuleeko sieltä samat tekstitykset.

    Eniten vituttaa tekstit, joissa tekstitysten mukaan repliikit saavat täysin päinvastaisen merkityksen alkuperäiseen nähden, ja näitä on enemmän kuin äkki-istumalta uskoisi. Ja tietenkin sellaiset, joista näkee ettei kääntäjä ole ymmärtänyt käytettyä fraasia tai sanontaa lainkaan, ja suomentanut sen joko kirjaimellisesti tai “luovasti” niin, että mukaan on livahtanut spoileri, joka pilaa seuraavan juonenkäänteen yllärin.

    Lisäksi yllätystä herätti se, että Desperate Housewives-DVD-boksien tekstityksissäkin on niin uskomattoman paljon virheitä, vaikkei ko. sarjassa ole oikeastaan mitään termejä tai sanontoja joita ei käytetä ihan yleisesti arkisessa kielenkäytössä. Mistähän noita kääntäjiä oikein löydetään?

    Riding shotgun-käännösvirhe muuten tuli vastaan ihan hiljattain: ostin 3 kauden Deadwood-juhlaboksin, jossa yhdessä jaksossa puhutaan ko. aiheesta, eli haulikkomiehen paikasta postivaunujen pukilla. Ja luonnollisesti käännöksessä puhutaan aseen kantamisesta..

    Comment by Janne — April 7, 2008 @ 1207560251

  2. Minä olen viime vuosina ollut ostamatta suomeksi käännettyjä sarjoja, ihan siksi kun käännökset tuntuvat aina vain huonommilta. Tyhmäähän se sinänsä on, kun minusta olisi kiva tukea käännöstyötä, sekä ihan vaan siitä periaatteesta, että on kiva saada tehtyä äidinkielellään asioita että siksi, koska eivät kaikki voi kuitenkaan opetella kaikkia maailman kieliä.

    Tämmöinen pelleily vaan saa tukemisen tuntumaan aika vaikealta, vaikka kuinka ystäviäkin on kääntämässä.

    Niin, ja vaikka lapseni kuinka katsoo japaninkielisiä piirrettyjä onnellisena, luulen, että aika pian päästään kotona kuulemaan vaatimuksia kääntämisestä tai sitten suomenkielisiä leffoja. Luulen, että valinta kääntyy tuohon helpompaan vaihtoehtoon.

    Comment by Pare — April 7, 2008 @ 1207560564

  3. Minuakin ihmetyttävät välillä nämä suomennokset; onko nekin ulkoistettu jo Intiaan?

    Eiväthän ne sikäli häiritse kun kolmannen kotimaisen hallitsee, mutta se kiinnittää ikävästi huomiota kun ruudulla sanotaan henkilöstä puhuttaessa “fruitcake” (omituinen) ja teksti sanoo “hän on hedelmäkakku”.

    Tulee mieleen että kaikki on yritetty tehdä mahdollisimman halvalla, ja homma on annettu kenkänauhabudjetilla jonkin kielenkääntäjä-kurssin ensimmäiseksi koulutehtäväksi.

    Rispektit kuitenkin Future Filmsille että se julkaisee tällaisia dvd-bokseja ja filmejä; kunpa vaan se tekisi sen osin paremmin.

    Comment by t — April 7, 2008 @ 1207563375

  4. Sehän tuossa on, että monet tv-käännökset tehdään kovalla vauhdilla jossa ei faktoja tai nyansseja paljoa ehdi tarkastella, kääntäjien ammattitasosta muuten en tiedä…

    Itsehän pidän tekstityksiä yleensä päällä, saatavuudesta riippuen englanniksi tai suomeksi. Joitain sarjoja tai leffoja ei vain voi katsoa suomenkielisellä tekstityksellä kun se dialogi on niin nopeaa että pitkät suomenkieliset sanat eivät yksinkertaisesti mahdu pysymään perässä (Gilmore Girls on malliesimerkki).

    Mutta huvittava löytö on yksi leffa (Marokko, vanha Dietrich-leffa) jonka Saksassa ostamassani DVD-julkaisussa on alkuperäinen englanninkielinen ja saksaksi dubattu ääniraita…ja saksan- ja englanninkieliset tekstit. Englanninkielistä tekstitystä ei kuitenkaan ole tehty käyttäen sitä alkuperäistä ääniraitaa vaan se saksankielinen dubbaus on käännetty englanniksi :)
    Meni hetki ihmetellessä että vaikka puhe ja teksti ovat samasta asiasta niin käyttävät merkillisen erilaisia ilmaisuja, sanavalintoja ja lauserakenteita…
    Sinänsä toki kielten sekamelska on leffaan sopiva, koska tuolloin Dietrichin englannintaito oli vielä rajallinen ja niinpä opetteli vuorosanansa foneettisesti ulkoa.

    Comment by hdcanis — April 8, 2008 @ 1207666822

  5. No perkele!
    Missäs siinä Homisiidissa on jaksojen kappaleet väärissä järjestyksissä? Tuohan on jo ihan peruste pyytää tuotteesta rahoja takaisin.

    Comment by JD — April 8, 2008 @ 1207692344

  6. Vaikuttaa siltä, että jokaisen levyn ensimmäisessä jaksossa on toiseksi viimeinen kappale viimeisenä. Epäilemättä siitä saisi rahat takaisin, mutten oikeastaan halua rahoja takaisin, vaan haluan katsoa Homicidea.

    Comment by Mikki — April 9, 2008 @ 1207710935

  7. Ne on ne Moronin veljekset taas olleet kääntämässä.

    Comment by Henri — April 9, 2008 @ 1207778449

  8. Nyt se sitten on virallista tietoa, koska se on internetissä:
    “Tampereen yliopiston käännöstieteen laitoksen tutkija Kristiina Abdallah sanoo kärjistäen, että av-kääntäjät ovat muuttumassa liukuhihnatyöntekijöiksi.

    Parjatut käännöskukkaset johtuvatkin usein kiireestä. Jotkut yhtiöt jopa suoraan tilaavat low-price standand -laatua.

    – Kyllä se ihan totta on, että on sellaisia yrityksiä, jotka ei laadusta niin panosta, tukee Abdallah.

    Pahimmillaan puolentoistatunnin mittaisen elokuvan käännös saatetaan tehdä päivässä. Alan opiskelijoiden hyväuskoisuutta käytetään sumeilematta hyväksi. Tutkijan mukaan käännöksiä tehdään meilläkin “hikipajoissa”.”

    Lähde: http://www.yle.fi/uutiset/kulttuuri/oikea/id88427.html

    Comment by t — April 18, 2008 @ 1208552699

  9. Voisitko laittaa ton sun tekstin sellaiseksi, että lainausmerkit on oikein päin. Katsohan, fennofiili, kun suomenkielessä lainausmerkit osoittavat lainan kummallakin puolen samaan suuntaan. Kääntäjä olisi ehkä osannut.

    Joo, oikeasti olen ihan samaa mieltä kanssasi. Kiinnostaa kuitenkin, että onko anonyymi bloggaaminen, ja toisten vastaavien anonyymien bloggaajien kanssa nyhertely tapasi “vaikuttaa” asiaan? Kyllä kai me lukijat s**tana tiedämme, että on huonoja käännöksiä, tiedämme, että niistä saa revittyä hullua sarkastista huumoria (joka tuntuu olevan ihan tapa anonyymeissä blogipiireissä, vaan ei koskaan kasvotusten) ja selvitettyä, kuinka asiat olisi pitänyt tehdä. Etkö ihan oikeasti osaa ottaa selville, minne voit lähettää tv-sarjan käännöksestä palautetta? Jos et, kaatunet samaan kuoppaan kaliiperintuntemattoman kääntäjän kanssa (minuutin googletus, wikitys tai soitto eniroon jos näpyttely tuntuu liian vaikealta, mitä en kuitenkaan usko). Mitä me anonyymit lukijat voimme asialle tehdä? Boikotoida kyseistä tuotetta? Nyhrätä kukin keskenämme katkeruudessamme, ehkä blogata asiasta?

    Suosittelen, että lähetät tämän avautumisesi suoraan sarjan suomalaiselle levittäjälle. Asiakaspalautteen voima on kova, usko tai älä, armas anonyymi bloggaaja.

    Comment by Entinen käännöstieteilijä, unohtanut jo menneisyytensä — May 3, 2009 @ 1241386020

  10. Teknisistä syistä en voi — joko ne ovat vituillaan suomenkielisissä teksteissä, tai ne ovat vituillaan englanninkielisissä teksteissä. Nyt ne ovat vituillaan suomenkielisissä teksteissä. Sellaista on elämä. Mutta hienosti ylenkatsottu, en mä sitä sano!

    Mitä tulee nimettömyyteen, meistä kahdesta vain toinen on anonyymi puskasta huutelija, hyvä Entinen käännöstieteilijä, unohtanut jo menneisyytensä. Minun nimeni — Mikko Rautalahti — lukee ihan jokaisen tämän blogin sivun alareunassa.

    En tiedä, miksi kuvittelet, että yritän vaikuttaa asiaan. Olen tyypillisesti rakentava suunnilleen samalla tavalla kuin sinäkin: en kovin.

    Comment by Mikki — May 3, 2009 @ 1241386878

  11. Miksi kirjoitat blogiisi asian kaikkien ihmisten näkyville, jos et sillä yritä vaikuttaa johonkin? Etkö perustellessasi julkisesti mielipidettäsi yritä vaikuttaa asioihin? Ja jos et, miksi et? Onko kivempaa vaan bloggailla, kun voi olla vaikuttamatta, nurista vaan eikä ottaa vastuuta mistään teosta?

    Olipa nimesi jäänyt näkemättä, sori vaan. Taidan olla vaan vähän tottunut näitten blogien anonyymiyteen, ja ehkä vähän kyyninenkin, ja ylenkatsova. Toisin kuin sinä tietysti, ystäväiseni, en havainnut pienintäkään kyynisyyden tai ylenkatsonnan piirrettä alkuperäisessä tekstissäsi.

    Ja katso, taas on blogin kommentointi mennyt henkilökohtaisuuksia latelevaksi suunpieksennäksi, joka on niin kovin kaukana kaikesta siitä, mitä sen halusit olevan aloittaessasi. Pyydän toki nöyrimmästi anteeksi, että käytin kommentointimahdollisuutta osoittaakseni virheitä (jollaisista moitit toisia) tai yrittääkseni saada sinut, arvon Mikko Rautalahti, tekemään asian hyväksi jotain muutakin kuin kirjoittamaan tänne. Ja arvon Mikko Rautalahti, voit pilkata minua jatkossakin niinkuin haluat, minä kestän sen kyllä.

    Comment by Entinen käännöstieteilijä, unohtanut jo menneisyytensä — May 12, 2009 @ 1242145596

  12. Miksikö? Koska se on mielenilmaus? Tai koska aihe kiinnostaa minua? Tai haluan purkaa vitutusta? Tai asia on huvittava? Minkä takia ihmiset ylipäätänsä ilmaisevat itseään? En tiedä, ehkä kysymys siitä, miksi tyypit tykkäävät kirjoitella kaikkea valituspaskaa internetiin kulminoituu Hupaisaan ajankuluun, mutta luulen, että vastaus löytyy paremmin psykologian ja filosofian sektoreilta. Esimerkiksi. Tai sitten voi ehkä esimerkiksi vilkaista tuota kirjoituksen viimeistä kappaletta, josta löytynee jonkinlainen alustava avain motivaatioihini.

    Sitä pohtiessa voi samalla myös miettiä, mikä on ylipäätänsä kritiikin rooli: onko asiallista kritisoida jotain vain, mikäli sen kritiikin lähettää tuotantoportaaseen? (Mistäköhän tiedät kysymättä, mihin olen sen lähettänyt tai jättänyt lähettämättä?) Noin yleisen kulttuurin kannalta katsottuna se ei olisi mitenkään erityisen laajakatseinen lähestymistapa. Yksinkertaisimmillaan tätä voinee pitää esimerkiksi jonkinlaisena kuluttajaa informoivana kirjoituksena. Joka tapauksessa ajatus siitä, että noin 40 euroa maksavan tuoteen selkeitä puutteita ja virheellistä sisältöä kritisoidaan julkisesti ei tunnu minkäänlaiselta yhteiskunnan sääntöjen loukkaukselta tai muuten kohtuuttomalta käytökselta, mutta toisaalta, omassa blogissani ovat lainausmerkit väärin, joten ehkei minulla vain ole varaa sanoa mitään.

    Ja totta kai sinä voit huomauttaa täällä olevista virheistä, se on ihan ookoo. Se, että lainausmerkkeihin on tekninen syy ei tarkoita, että ne jotenkin maagisesti olisivatkin oikein. Se on selkeä puute, mutta koska se on mielestäni varsin mitätön kosmeettinen puute, se ei juuri heilauta minua. (En minä ole mikään fennofiili sen enempää kuin sinä olet vilpittömästi rakentava kommentoija. Ei minua vituta se, että jossain ei ole pilkku paikallaan, vaan se, että käännös johtaa sen varassa olevaa katsojaa jatkuvasti harhaan niin, että sisällön ymmärtäminen vaikutuu merkittävästi.)

    Mitä tulee henkilökohtaisuuksiin, älä nyt viitsi itkeä siellä. Selkä suoraksi, iso ihminen! Passiivisaggressiivisen “minähän vaan täällä ihan täysin vilpittömästi, viattomasti ja yhteisen hyvän nimissä kommentoin, miksi olet niin nihkeä” -paskan viimeinen käyttöpäivä meni internetissä ohi jo vuosikymmeniä sitten. Sama pätee huokailevaan marttyyrikäytökseen. Ei se ole minun syyni, että supernokkela näpäytyksesi ei mennytkään perille niin kuin toivoit ja joku sanoikin jotain takaisin. (No, okei, on se vähän.) Näin voi käydä, kun repii turpaansa internetissä. Minä jos kuka tiedän sen.

    Minä pilkkaan sinua kyllä ihan mielelläni, kun sinun tapauksessasi se tuntuu vain niin ansaitulta. En vaan yhtään tykkää sinusta! Hitto, jos tulisit liekeissä vastaan kadulla, en viitsisi edes kusta sinua sammuksiin. Palaisit ja kuolisit, ja minä nauraisin niin, että pelastava pissa tulisi housuun. Ja se olisi sen arvoista, vaikka kuinka pitäisi kuset pöksyissä lampsia kotiin.

    Comment by Mikki — May 12, 2009 @ 1242151422

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.