avoin kirje mummoille

Tue Nov-27th-2007 // Filed under: Höpöhöpö

Hyvät mummot,

Näin aluksi haluan tuoda esiin sen tosiseikan, että olen vahvasti sitä mieltä, että mummo on erinomaisen tärkeä luonnonvara. Hyvänä pidetty keskivertomummo tuottaa ideaalitilassa esimerkiksi kakkua tai pullia. Puhumattakaan mummojen jakamasta arvokkaasta perimätiedosta ja haleista! Mummo on siis kerrassaan oiva keksintö, joka täyttää vaivattomasti ja suvereenisti monia tarpeita, joiden edessä esimerkiksi parhainkin koira, lentokone, kangasmetsä tai polttomoottori on täysin hyödytön.

Haluan myös tarkentaa, että ymmärrän täysin, ettei eläkeiässä ole niin kiire, ja toisaalta jos onkin, ikääntynyt keho ei enää ole yhtä vetreä kuin nuoruusvuosina. Se on luonnollista, eikä siinä ole mitään kummallista tai paheksuttavaa. Ihmisen pitää saada elää omaan tahtiinsa, ja jos joku vuosikymmenien menestyksekkään ja onnistuneeseen mummoiluun johtaneen elämän jälkeen haluaa astua sivuun elämän armottomasta oravanpyörästä, se on viisas ja kunnioitettava päätös!

Haluaisin kuitenkin tuoda yhteiseen tietoonne sen tosiseikan, että kun kuljette täysin keskellä kulkuväyliä kolmen ja puolen askeleen minuuttivauhtia ja vielä vähän vaeltelette edestakaisin ilmeisen tiedostamatta mitään tai ketään lähiympäristössänne niin, ettei kukaan vahingossakaan pääse ohi, olette epäonnistuneet ihmisinä. Erityisen kehittynyt ja valitettavan laajalle levinnyt mummotekniikka on liikkumisen täydellinen lopettaminen ilman mitään varoitusta tai vilkaisua lähiympäristöön. Ilmeisen suosittuja paikkoja tällaiseen toimintaan ovat muun muassa hissien edustat, ruokakauppojen hyllyjen väliset käytävät, liukuportaiden poistumisalueet ja kaikenlaiset oviaukot.

Aivan satunnaisen ja tietenkin hypoteettisen esimerkin mainitakseni, jos esimerkiksi tänään Pasilassa joku mummo olisi hortoillut Pasilan aseman ovissa keskellä hyvin hitaasti niin, ettei kukaan vahingossakaan pääse ohi, vaikka yksi ainoa askel vasemmalle tai oikealle olisi ratkaissut ongelman täysin, se olisi saattanut aiheuttaa kanssaeläjissä ns. vahvan vitutustilan etenkin, jos tällainen ehdottoman kuvitteellinen tapahtuma olisi sattunut tapahtumaan ruuhka-aikaan samalla, kun useamman junallisen verran matkustajia yrittää päästä kyseisistä aseman ovista ulos.

Hyvä mummo! Liiku.

Rakkain terveisin,

Mikko Rautalahti


5 Comments

  1. Amen.

    Comment by JD — November 27, 2007 @ 1196194934

  2. Kuvaillunlaisen käytöksen puhtain ilmentäjä on ns. stockamummo, joka tavanomaisesti on pukeutunut turkkiin, tuoksuu puhtaasti Palmolivelle ja tepastaa haltioituneen poissaolevana keskellä Stockmannin kapeita käytäviä. Ellei stockamummo paraikaa tukeudu voimallisesti jonkun asiakaspalvelijan apuun, hän seisahtaa keskelle kätytävää kohdatessaan tuttunsa ja huudahtaa heiveröisellä äänellä “Nå men hej…!”

    Comment by Anne — November 28, 2007 @ 1196275390

  3. Aina silloin tällöin tulee tarve käydä terveyskeskuksessa laboratoriokokeissa. Matinkylän terveysaseman laboratorio aukeaa kello 7.15.

    Koska käyn töissä, yritän ehtiä paikalle viimeistään 7.10, koska koitan tietysti ehtiä työpaikalle mahdollisimman nopeasti, tämä kun on ‘omaa aikaa’.

    En ikinä lakkaa hämmästymästä siitä tosiseikasta, että vaikka tulisin laboratoriojonoon kuinka aikaisin tahansa, jonossa on jo 3-8 mummoa/pappaa ennen minua. Eli ilmeisesti heillä on kuitenkin kiire jonnekin, kun laboratorioon on ehdittävä ensimmäisten joukossa.

    Comment by Scully — November 29, 2007 @ 1196327505

  4. Niin, no, en tiedä, miksi vanhuksetkaan haluaisivat jonottaa koko aamupäivää — jos on paikalla ennen ruuhkaa, pääsee nopeammin tekemään jotain muuta. Se on sinänsä ihan loogista. Kyllä mummot saavat jonottaa jossain siinä missä muutkin, kunhan eivät muuta jotain yleisten kulkureittien pullonkaulaa spontaaniksi jonotuspaikakseen…

    Comment by Mikki — November 29, 2007 @ 1196330617

  5. No saavat tietysti jonottaa, muutenhan heittäisin ne niska-perse-otteella helkkariin. Pointtini on, että kun on vähän kiire niin ei harmittaisi niin paljoa jos jonossa ei olisi heti aamusta ihmisiä joilla ei ole erityinen kiire minnekään.

    Sitä paitsi yleisten reittien “pullonkaulatus” ei ole vain vanhuksien vika, kyllä siihen syylistyvät nuoremmatkin ihmiset.

    Hienoin tapaus oli Kuopion Sokoksessa toissakesänä. Kävelin erään pariskunnan perässä kohti liukuportaita, kun pariskunta havaitsi portaiden vieressä seisoskelevan tuttavapariskunnan. Siihenhän sitä oli jäätävä vaihtamaan kuulumisia liukuportaiden tukkeeksi.

    Comment by Scully — November 29, 2007 @ 1196345509

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.