avoin kirje kirkkohallitukselle

Fri Oct-14th-2011 // Filed under: Täällä Pohjantähden alla

Rakas kirkkohallitus!

Tiedän, että olen aiemmin dissaillut teitä siitä hyvästä, että annatte kolehtirahoja homovastaisten kampanjoiden pyörittäjille, vaikka aiemmin puheenjohtajanne, arkkipiispa Kari Mäkinen kritisoikin sellaisia tahoja. Hölmömpi voisi päätellä, että Mäkinen on ilmeisesti joko palannut ruotuun, tai on ollut tarkoituksella kaksinaamainen, tai ehkä vaan päättänyt, että ihan sama, ei näiden kanssa voi vittu edes puhua. Mutta se olisi arvailua, eikä sellainen ole kovin asiallista. Nyt kun olen harkinnut asiaa tarkemmin, olen tullut siihen tulokseen, että jos täällä ruvetaan tekemään iso numero jokaisen pappismiehen jokaisesta moraalisesta kompromissista, me ollaan täällä vielä huomennakin! Keskitytään mieluummin olennaiseen!

Tiedän, että annoin aiemmin myös ymmärtää, että teillä on toukan moraali ja että olette siellä aika tekopyhiä tyyppejä! Olen kovin, kovin pahoillani. Se oli harkitsematonta; totta kai oikeasti ymmärrän, että teillä on vaan niin kauheen vaikeeta siellä, kun on vaan pakko katsoa asioita kokonaisuuksina. Ei semmoinen ole helppo tilanne! Minullakin tulee näitä vastaan vähän väliä ihan jokapäiväisessä elämässä.

“Mä tiedän, että toi tyyppi on rasisti, mutta se on niin kiltti lapsilleen!”

“Toi hakkaa puolisoaan, mutta sillä on vaan niin hyvä tyylitaju!”

“Toi kylvää koko ajan eripuraa ympäristöönsä ja vieläpä valehtelee, mutta se on niin tunnollinen työntekijä!”

“Noi muut kersat tuolla kiusaavat porukalla tuota pienempää lasta, mutta jos mä menen väliin, ne eivät ehkä kutsua mua synttäreilleen!”

Huh! Nää on vaan niin kauheen monimutkaisia asioita, enkä itse edes kuulu organisaatioon, joka vakavalla naamalla puhuu jostain Kultaisesta säännöstä — sepäs vasta tekisikin asioista vaikeaa! Ja muutenkin on kaikenlaisia kummallisia juttuja, jotka pitäisi ottaa huomioon. Lainatakseni evl.fi -sivuston kuvausta kirkon arvomaailmasta, “arkisessa elämässä usko ihmistä rakastavaan Luojaan ja ihmisten keskinäiseen yhteyteen voi näkyä pieninä tekoina ja valintoina, pyrkimyksenä vastuulliseen ja kestävään elämään.” En todellakaan tietäisi, miten tällaista eetosta pitäisi soveltaa tällaisiin päätöksiin. Se tuntuu kaikin puolin mahdottomalta!

Paitsi tietenkin, jos on olemassa edes jonkinlainen alkeellinen moraalinen selkäranka. Jostain syystä Helsingin seurakuntayhtymä on kykenevä sanomaan, että he eivät aio tukea tahoja, jotka vastustavat naispappeutta ja potkivat homoja päähän. Uutisessa ei tarkemmin eritellä päätöksen takana olevia syitä, mutta uskallan esittää sellaisen villin arvauksen, että Helsingin seurakuntayhtymässä tiedetään, että nyt on vuosi 2011 ja nyt olisi korkea aika yrittää olla edes vähän ihmisiksi. On tietenkin totta, etten minä näidenkään tyyppien kanssa tule olemaan samaa mieltä ns. suuremmista kosmologisista kysymyksistä, mutta ainakin siellä yritetään välttää kusipäänä olemista.

Mutta ehkä tällainen ei vain onnistu teiltä! Entä jos sitä selkärankaa ei vain löydy? Aina puhutaan vain siitä suvaitsevaisuudesta, mutta miksei suvaitsemattomia suvaita? Siinäpä pohjattoman syvällinen kysymys, jonka pohtiminen on räjäyttänyt maailmankuvani.

Niinpä olen päättänyt ymmärtää teitä ja yrittää katsoa asiaa kirkkohallituksen vinkkelistä. Helppohan se on siellä Helsingin seurakuntayhtymässä tällaisia päätöksiä tehdä! Teillä voi olla paljon hankalampi tilanne. En tietenkään oikeasti tiedä, keitä kirkkohallituksessa istuvat tyypit ovat, mutta tajuan ihan täysin, miten iso riita voi tulla, jos teillä on siellä mukana vaikkapa tyyppejä, joille tulee paha mieli, jos ollaan reiluja vähemmistöjä kohtaan! Ei ole kivaa semmoinen, että tulee paha mieli. Lapsikin ymmärtää, että on vaan kaikin puolin hauskempaa ja helpompaa möllötellä siellä omassa kuplassa ja yrittää pitää kaikki ne vanhoilliset, omien ennakkoluulojensa parissa painiskelevat palikkapäät tyytyväisinä. Silloin tulee hyvä mieli!

Nyt kun olen vähän eläytynyt tuohon teidän monimutkaiseen ja vaikeaan asemaanne, ymmärrän ihan täysin, miksi teette tällaisia päätöksiä. Ei vain ole muita järkeviä vaihtoehtoja! Yhteiskunta ei ole vielä valmis tällaisiin radikaaleihin tempauksiin! Ei ole syytä keikuttaa venettä! On parempi jättää nukkuvat koirat rauhaan!

Rakas kirkkohallitus, te toimitte oikein, ja olette kaikin puolin hyviä ihmisiä. Älkää antako kenenkään kertoa teille toisin.

Rakkain terveisin,

Mikko Rautalahti

PS. Sitä paitsi ne Helsingin seurakuntayhtymän snobitkin voivat vielä muuttaa mielensä, kuten tekin teitte! Se todistaisi, että siinä ei ole mitään vikaa!

Edit: Muutin körtit ennakkoluuloiksi ao. kommenttien perusteella.


14 Comments

  1. :-D

    Comment by Agentskallio — October 14, 2011 @ 1318604204

  2. Ooooh. Tällä voisi leikata vaikka timanttia… sen verta terävästi osuu kohdalleen.

    Comment by Skiriki — October 14, 2011 @ 1318609613

  3. Yhden korjauksen sietäisi tehdä, ja se on körttien maininta – oli nimittäin körttien yhdistys joka heti alussa ääneen tuomitsi eheyttämiskampanjan. Paljoa en kirkon sisäisistä herätysliikkeistä piittaa, mutta kaiken sen mukaan tiedän, tämän lajin herännäiset ovat harvinaisen pitkälti suvaitsevainen ja sitä kultaista sääntöä ihan oikeasti painottava ihmisryhmä.

    (Nipotan nyt, kun tuntuu siltä että asiavirhe, ja kun internetissä on virhe niin pitää korjata :P )

    Comment by Lin — October 14, 2011 @ 1318617112

  4. Joo, körtit on kirkon avarakatseisinta porukkaa joten niitä nyt ei kannata sotkea tähän shaibaan.

    Comment by Tuomas S. — October 14, 2011 @ 1318630115

  5. Fair enough! Muokkasin.

    Comment by Mikki — October 14, 2011 @ 1318636224

  6. Jep. Körtit on yllättävän OK. Lestadiolaiset olisi ollut mainitsemisen arvoisempi taho. Ja ne on hauskoja siinäkin mielessä että jos niitä yhtään näkyvämmin kritisoi, niin niistä pääsee sellainen hauska – Lestadiolaisten merkittävyyttä ja kokoa suurempi – ääni. Se ääni on hauskaa. Sen rytmiin voi jopa tanssia.

    Comment by Tuomoh — October 15, 2011 @ 1318640166

  7. Mä sain kanssa joskus runtua jossain keskustelussa, jossa käytin “körttiläisiä” yleisterminä sellaisesta “homot helvetin liekkeihin” -hihhuleista. Tuli hyvin asiallinen vastaus siitä, mikä on liikkeen kanta esim. naispappeihin ja seksuaalivähemmistöihin, ja sitten olikin töykeällä pitkätukalla jalka nilkkaa myöten suussa.

    Comment by Janos — October 15, 2011 @ 1318695024

  8. Kirjotaksää seuraavaksi Rooman kirkolle? Ja sitten Moskovan, ja sen jälkeen muhamettilaisille?

    Nojoo, enköhän ymmärrä, mitä ajat takaa.

    Comment by Henri Mäntysaari — October 28, 2011 @ 1319809693

  9. Olen kyllä aika pahoillani siitä, että olen päästänyt kaikki uskonnot niin helpolla enkä koskaan kritisoi niitä.

    Comment by Mikki — October 28, 2011 @ 1319809797

  10. Noh, ääs nyt.

    Ymmärsithän kuitennin, mitä ajoin takaa? Tätä kotisaa luterilaisuutta on niin kovin helppo kritisoida, koska täällä enemmän tai vähemmän kuunnellaan kritiikkiä. Ainahan sitä täytyy lähteä läheltä liikkeelle.

    Ja toki sanottakoon, että kyllä kommentoida saa. Totta kai. Kirjoitit oikein hyvän tekstin.

    Mut mut, luterilainen valtionuskonto on aika helppo maali tällaisten puheiden kohteena – Moskovan kirkolla tai Rooman kirkolla tai Mekan kirkolla ei ole minkäänlaisia paineita vastaavan avioliittokysymyksen kanssa. Miksi ei?

    Comment by Henri Mäntysaari — October 28, 2011 @ 1319843926

  11. No itse asiassa ei, en oikein ymmärrä, mitä ajat takaa. En siis laskenut leikkiä — olen yleisesti ottaen puhunut pahaa muistakin uskonnoista vaikka kuinka niin Hupaisassa ajankulussa kuin muuallakin. (Esimerkiksi näin, ja näin, ja näin.)

    Käytännössä puhun täällä kuitenkin etupäässä kotimaisista, ainakin suunnilleen ajankohtaisista tapahtumista, ja tämä nyt sattui olemaan ajankohtainen kotimainen tapahtuma, kun taas Moskovan kirkon edesottamukset eivät juuri täällä tunnu. Se ei luonnollisesti tarkoita sitä, etteikö niillä olisi mitään väliä, mutta blogini funktio ei ole toimia jonkinlaisena kaikkien maailman epäkohtien kommentointipaikkana, ei ainakaan silloin, jos minua ei satu hotsittamaan.

    Tämä on itse asiassa juttu, joka tuntuu olevan joillekin ihmisille hyvin vaikea käsittää — saan yllättävän usein sähköpostia, jossa joku joko sanoo ihan suoraan tai antaa ymmärtää, että velvollisuuteni on nyt puuttua epäkohtaan X. Näin ei tietenkään tosiasiassa ole. Toivon, ettet yritä samankaltaista manööveriä. (En saanut sellaista kuvaa, mutta mene ja tiedä — kuten sanottu, en ole oikein selvillä siitä, mitä ajat takaa.)

    Comment by Mikki — October 28, 2011 @ 1319845378

  12. Juu, kuten sanottu, voi yksittäisiä epäkohtia kommentoida ilman että tarvitsee ottaa koko maailman kamaluutta huomioon. Tot kai. Mut vaan, kuten sanoin, on tämä kotimainen kirkko helppo maali, koska siellä kuunnellaan. Moskovassa ei, Roomassa ei ja Mekassa ei.

    Mut kun kerran tässä maassa asutaan, niin miksi ei tän maan asioita kommentoitaisi, tietenkään. Kaikki hyvin sen puoleen. Enkä meinaa sitä, että jotta voisit kritisoida jotain täytyy kritisoida kaikkea muutakin. Kuten sanottu, kirjoituksesi oli niin hyvä että näitä haavoja varmaan paikkaillaan votkalsiis laastareilla vielä jonnin aikaa.

    Mut todellakin, ei minulla ole vastausta mihinkään. Tarttisi olla teologi, jotta näistä asioista ymmärtäisi mitään. Normipakana/kristitty ei tiedä vaikkapa kristinuskosta yhtis mitään – se rakentuu judaismin päälle. Mut en sano tätä siksi, että kritisointi olisi mahdotonta tämän takia – lähinnä tarkoitan sitä, että siellä on kuintennin taustalla niin paljon lakia ja perinnettä, että siitä me emme tiedä mitään. Olen ymärtänyt, että Jeesus Nasaretilainen oli esmeksi aika pahuksen kontroversiaali hahmo, ihan vaikka vaan sen takia, että hän ravisteli judaistisia perinteitä. J____la olikin Isi eikä Herra.

    (Esitän tässä kohtaa anteeksipyynnön, jos todella olet lukenut tooran, talmudin ja ne muut selitystekstit.)

    Ymmärrän senkin että kun kerran evlut shyrkka julistautuu (kai jossain päin lehtisiään) suvaitsevaksi, humaaniksi ja hyviksiksi, on ihan oikein kritisoida siitä, että kirkon sisällä on ambivalessia vaikkapa liberaalin avioliittokysymyksen kanssa. Toki.

    Lähinnä kommenttini kirvoitti se toteamus, että jos sukupuolineutraali avioliitto toteutuu lainsäädännön tasolla, se tulee todellakin koskemaan vain evlut kirkkoa. Judaistit eivät tule koskaan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Roomalaiskatoliset eivät tule koskaan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Ortodoksit eivät tule koskaan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. Muhamettilaiset eivät tule koskaan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja.

    (Niin, never say never toki…)

    Mut kuitenniin, siinäpä se. Tarkoitukseni ei ole valittaa että miten pahassa raossa meitsi evlut-uskiksena on, kunhan huomautan. Ja miten sitä vielä merkkaisi että en halua tappelua.

    Comment by Henri Mäntysaari — October 29, 2011 @ 1319849017

  13. En vieläkään ole ihan varma, mikä argumenttisi on — “järjestäytyneet uskonnot ovat toinen toistaan vanhoillisempia ja suvaitsemattomampia?” En varsinaisesti ole toista mieltä. En ole fani.

    Silti: “koskaan” on aika vahva sana. Ennen vuotta 1986 evankelis-luterilainen kirkko ei tulisi “koskaan” hyväksymään naispappeja, ja ennen vuotta 1990 se ei “koskaan” tulisi hyväksymään naispiispoja. Samoin katolinen kirkko ei “koskaan” tule hyväksymään mitään keinotekoisia ehkäisymuotoja, kuten kondomeja (“The Church has always taught the intrinsic evil of contraception, that is, of every marital act intentionally rendered unfruitful. This teaching is to be held as definitive and irreformable.” (Oma painotukseni.) — The Vatican’s Pontifical Council for the Family, 1997), paitsi että nykyisin kuitenkin hyväksyy joissain tapauksissa. Se oli katolilaisessa kirkossa todella iso muutos (vaikka toki sitten pitikin hetimiten tarkentaa, että kondomit ovat silti paha asia), mutta verrattuna aiempaan täydellisen ehdottomaan kieltoon, se oli silti aika kohautus — etenkin kun aiemmin kirkko oli iloisesti levittänyt valheita siitä, etteivät kondomit suojaa HIV:ltä. Asiat kehittyvät jopa siinä sikalassa — hyyyvin hitaasti ja hankalasti, mutta kuitenkin, ja mitä pidemmälle mennään, sitä vähemmän tietyillä näkemyksillä saa kansansuosiota (ja sitä kautta tietenkin mm. ihan riihikuivaa rahaa, jos asiaa haluaa katsoa niin — se on tietenkin aina hyvä motivaattori). Sama pätee omalta osaltaan luonnollisesti myös islamiin.

    Mitä tulee teologiaan, onneksi minun ei tarvitse olla teologi tai päntätä talmudia voidakseni sanoa, etten usko minkäänlaisiin jumaliin… ja vielä oleellisemmin, voidakseni sanoa, että jos sattuisin olemaan väärässä, ja jossakin todella on kaikkivoipa olento joka on luonut kaiken, pitäisin kyseistä olentoa vastenmielisenä — meillä päin tyyppiä, joka ei viitsi pistää tikkua ristiin hätää kärsivien eteen, joita voisi halutessaan auttaa aivan helposti (mm. holokaustin uhrit, Afrikan HIV-lapset, tsunameissa ja myrskyissä kuolleet, kehitysvammaisena syntyneet ja Josef Fritzlin lapset ja lapsenlapset sanovat moi!), mutta joka kuitenkin edellyttää heiltä älyttömiä asioita, ei kutsuta millään kauhean kivoilla nimillä. Tuntemattomat ovat Hänen tiensä, tietenkin! Siinäpä lohtua kerrakseen, jos sattuu lämpenemään sellaiselle. Minä en satu, mutta onneksi ei tarvitsekaan.

    Sulla on ilmeisesti eri meiningsit. Siitä vaan, jos siltä tuntuu, on mulla ihan hyviä kavereitakin, joilla on samankaltaisia tilanteita. Se on usein aika haastavaa sekä minulle että heille, ja useimmiten emme rupea käymään aiheesta kovin kummoisia keskusteluja, koska siitä ei yleensä tule hyvä mieli kenellekään.

    Comment by Mikki — October 29, 2011 @ 1319851235

  14. “Se on usein aika haastavaa sekä minulle että heille, ja useimmiten emme rupea käymään aiheesta kovin kummoisia keskusteluja, koska siitä ei yleensä tule hyvä mieli kenellekään.”

    Aamen (sic) tälle.

    Comment by Henri Mäntysaari — October 29, 2011 @ 1319855113

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.