kunpa minulla olisi jalkasieni

Fri Mar-26th-2010 // Filed under: Höpöhöpö

Olin männäviikonloppuna kavereiden tupareissa. Kun koitti lähdön aika, havaitsin, etteivät pari kolme kuukautta vanhat talvikenkäni olleet siinä kohdassa eteistä, johon ne jätin.

Sen sijaan noin metrin päästä sijoituspisteestä löysin toisen kenkäparin, jotka muistuttivat omiani — musta nahkapinta, vaaleanruskea sisusta, jonkin verran vartta. Merkittävin ero oli siinä, että nämä olivat kuluneemmat ja heppoisemman oloiset. Eivät, jos käydään suoraan asiaan, varsinaisesti mitkään hintavat kengät… toisin kuin omani, jotka eivät varsinaisesti olleet halvat.

En yleensä tykkää törsätä kuosiin, koska se nyt on vähän niin kuin käärisi mädän päärynän hienoimpaan silkkiin, mutta sattumalta minulla on miesstandardeilla mitattuna aika pieni jalka — joskus jopa kokoa 39 olevat kengät menevät, jos eivät ole liian kapeat. Usein sopivien kenkien löytäminen on aika hankalaa, kun koot alkavat sieltä koon 42 hujakoilta. Silloin päätyy helposti siihen, että joko sitä ostaa mitä löytyy tai sitten kulkee talvisäässä varpaanvälit huurteessa.

Ne olivat mukavat ja kivat kengät. Katsoin näitä toisia, merkittävästi vähemmän mukavia kenkiä, ja tiesin välittömästi, että tämän parin omistaja ei ollut enää kämpässä sisällä. Vitutus alkoi siitä. Tätä seurasi toki 10 minuuttia etsintää siltä varalta, että olin väärässä, mutta turha luulo — oma parini oli todellakin hävinnyt johonkin.

Se kismitti silmittömästi, mutta tällaista nyt voi bileissä sattua, kun on otettu viihtymisjuomia ja rampattu röökillä tai missä nyt ikinä onkaan. Kenkäparit olivat selvästi tarpeeksi samannäköiset, että on ihan mahdollista tehdä vilpittömän viaton virhe. Sellaista se joskus on. Joka tapauksessa oli selvää, että se tyyppi, jonka jalassa kenkäni olivat oli jo poistunut paikalta piru ties mihin. Sille nyt ei vain voinut mitään. Menin sitten kotiin lainakengillä — kaverin vanhoilla jämäkengillä, en niillä sinne jääneillä luuskilla, koska ajatuskin niistä ärsytti liikaa.

Siitä on nyt melkein viikko, ja kokkareita isännöineet ystäväni ovat hätyyttäneet käsittääkseni kaikkia vieraita, joilla kengät voisivat olla paitsi yleisesti ottaen Facebookissa, myös ihan henkilökohtaisesti puhelimella, eikä kukaan tunnusta ottaneensa vääriä kenkiä.

Siitä on hyvin vaikea vetää sellaisia johtopäätöksiä, jotka antaisivat mitään syytä suhtautua mitenkään muuten kuin vihamielisesti siihen paska-aivoon, jonka rupiset popot jäivät jälkeen ja joka tällä hetkellä kulkee 160 euron kengissäni.

Asiasta toiseen, ostin tänään lumilapion. Tiedoksi vain, että jos sekin pöllitään, ihan vittu kaikki saavat turpaan. Joku helvetin raja.


2 Comments

  1. Tää voi nyt olla sarjaa “adding insult to injury”, mutta en voi olla sanomatta: Sulle kävi Carrie Bradshaw’t!

    Mutta oikeasti, paska homma :( Ihmiset on kyllä välillä persiistä.

    Comment by Outi — March 27, 2010 @ 1269686045

  2. Kenties kaveri ajattelee kenkiensä ‘upgradeutuneen’ saapastonttujen toimesta kyseisenä iltana?

    Comment by Scully — March 29, 2010 @ 1269849465

RSS feed for comments on this post.

Sorry, the comment form is closed at this time.

 


Links



Meta
RSS 2.0
Comments RSS 2.0
WordPress



Copyright © Mikko Rautalahti, All Rights Reserved
WordPress makes with the publishing.